Mortlachia Mallasviskiseuran kanssa

Pääsin osallistumaan ensimmäiseen Mallasviskiseuran maistelutilaisuuteeni, kun sateinen Helsinki tarjosi komean kattauksen Mortlachia. Mortlach, joka kuulemamme mukaan toimii pitkäli blendien raaka-aineena, ei ole julkaissut juurikaan OB-pullotteita. Itselleni tarjolla olevista viskeistä entuudestaan tuttu oli ainoastaan aloitusdrami 16yo Flora&Fauna, mutta koska se on hyväksi havaittu, lähtökohdat olivat optimaaliset.

Janne Mikkola kertoi ensin lupsakalla tyylillään Mortlachin historiasta ja tarjolla olevista viskeistä. Hallitus tuntui olevan ylpeä hankkimastaan kattauksesta, ja varmasti syytä olikin. Erityisesti 32yo:sta olin kuullut hyvää monelta taholta. Vaan sitten itse viskeihin: tältä ne suuhuni maistuivat.

Mortlach 16yo "Flora & Fauna, 43 % (aiemmin maistettu täällä)

Tuoksu: Huumaava punainen kirsikkaisuus, syvä. Hieno tuoksu. Taittuu hieman myös kesäiseen oranssisuuteen, persikkaa. Makea tuoksu ja voltteihinkin nähden voimakas ja voimallinen. 32yon jälkeen hienonhienoa sherryn epäpuhtautta myös, kuitenkin oikein miellyttävä.

Maku: Tasapainoinen, ei erityisen syvä, pehmeää hedelmää mutta toisaalta suutuntumassa on myös kovuutta. Alkoholissa on pientä mausteisuutta mutta tietty kova kitkeryys tässä kulkee mukana. Muistin paremmaksi. Pisteet jäivät nyt antamatta, koska oli entuudestaan kirjoissa, mutta en olisi ysikymppiseen päätynyt.

Mortlach 32yo 1971, 50,1 %

Tuoksu: Bensainen mutta ah, niin herkullinen! Muutoin kevyt muuta metisen keskisyvä. Tuoksusta löytyy kerroksia aika lailla. Vaniljaisuutta myös. Aika lähellä täydellisyyttä kevyiden keltaisten viskien kategoriassa.

Maku: Kuivattava suutuntuma, sitten alkaa hiipien täyttää suuta. Ikuna ei uskoisi päälle 50%:n voltteihin, sillä alkoholi ei iske yhtään, vaan ainoastaan tukee makumaailman nousua. Nousun myötä rupeaa myös tuomaan mehukkuutta mausteisuuden siivittämänä. Puu maistuu kylläkin jonkin verran. Jälkimaku tuo vielä oman aaltonsa, rauhallisesti mutta tyylikkäästi, ja siinä on jotain sellaista majesteettisuutta, jota näistä muista ei löydy. Silti ei poikkeuksellinen viski: jälkimaku herkkua, mutta tuoksultaan ja ensisuutuntumaltaan ei pääse tämän kattauksen voittajaksi. 91.

Mortlach, The Managers' Choice 1997/2009, Cask no. 6802, (Bourbon), 57,3 %

Tuoksu: Ensimmäisenä rapean tuore vihreä omena: Pastirol-päivä, joka muistetaan. Lasin pyörittelyn jälkeen alkoholi tulee nenään, mutta komppaa kyllä hyvin omenaisuuden kanssa. Raikas esitys.

Maku: Puun tanniinisuus tulee ensimmäisenä suuhun. Sitten nousee alkoholi, joka on kitenkin oikein miellyttävää ja hallinnassa. Sitten isosti hedelmäisyyttä. Kaikkea ikään kuin isommin ja enemmän ja hyökkäävämmin kuon 32yo. Tuoksun omena jatkaa maussakin. Syvä ja makea kokonaisuus hienolla suuntäyttävällä rakenteella ja voimalla. Tuntuu vanhemmalta kuin ikänsä. Jälkimaussa ei kuitenkaan pärjää muille ja siinä ehkä viskin nuoruus kostautuu. Kuitenkin tasapainoinen ja voimallinen viski. 91.

Mortlach 20yo 1990-2011, Signatory, Cask no. 6069 (Refill Sherry), 57,9 %

Tuoksu: Syvä kypsä sherry, nam! Syvään suklaaseen ja maanläheisyyteen taittuvaa. Tästä puuttuu nyt se kirpakan tuore epäpuhtaus, jota sherryissä monesti on. Lasin pyörittelyn jälkeen marjaisuutta, vadelmaa? Alun tumma suklaisuus rupeaa sitten vapauttamaan kevyemmän punaisia tuntemuksia, mutta sherry pysyy edelleen miellyttävänä. Kerta kaikkiaan hieno px-sherryviskin nenä! Vesi avaa entisestään ja tuo suorastaan huumaavaksi tämän.

Maku: Syvä odotuttava suutuntuma, tuo vettä kielelle. Suklaisen tummat tuntemukset jatkuvat. Laadukas perushyvä sherry, tummia itämaisia mausteita. Silti tuoksu olisi ehkä antanut odottaa enemmän. Valtavan vitkä jälkimaku: kihelmöi suussa ikuisuuden. Sherryinen mausteisuus kuvaa tätä parhaiten ja siinä kategoriassa se esiintyy kyllä hyvin. Kuitenkin yksioikoinen, kaikessa hyvyydessäänkin. 89.

Mortlach 23yo 1989-2012, Gordon & MacPhail, Cask no. 802015 (Refill Sherry), 46 (?) %

Tuoksu: Kevyen omenaisen hedelmäinen. Muihin monstereihin verrattuna pliisumpi, vaikka alkoholia kuitenkin jonkun verran löytyy. Kärsii tuoksustaan.

Maku: Tasaisen maltillinen leviäminen suuhun, pehmeä ja miellyttävä. Hienoja keltaisen viskin fiiliksiä, jotka muuttuvat loppua kohti punaisiksi. Oikein miellyttävä ja jälkimaun samettisen tumma rakenne toimii loistavasti. Silti hieman simppeli. 90.

Värieroja löytyi.

Yhteenvetoa: Tyylikkäitä ja rakenteeltaan hienoja viskejä kaikki tyynni. Pisteiden osalta hajonta oli todella pientä, mikä kuvasi sitä, että suosikkia oli vaikea löytää. Äänestin suosikiseni 32yo:ta, mutta yhtä hyvin se olisi voinut olla Managers' Choice. Viskit jakoivat myös muun maistelevan kansan mielipiteet ja 32yo taisi voittaa äänestyksen erittäin niukasti muiden saaden hyvin ääniä. Joka tapauksessa mukava ja hienosti järjestetty tilaisuus sekä kiva tunnelma. Kiitokset Mallasviskiseuran aktiiveille!