Rare Maltsia Tammisaaressa 13.1.2018

Kiirettä on pukannut, joten taannoisesta Tammisaaren excusta rapsaa vasta nyt. VYS:in ja Tammisaaren omien poikien yhteistasting talvisessa Tammisaaressa on parhaita juttuja, joita viskiharrastus on eteen tuonut: upeat puitteet, pieni siirtymä Helsingistä ja aina täydellinen rapsakka talvi-ilma. Ja toki maukkaat viskit. Tällä kertaa tarjolla oli jälleen kattaus Rare Maltsia. Aikaisempi setti on luettavissa täältä. Joten mennään asiaan.

1. Bladnoch 23yo 53,6 %

Tuoksu: Vaahtokarkkia, fudgea, todella puhdas ja herkullinen lupaus! 

Maku: Hieno kanervainen suuntäyttävyys: makeaa vähän imelääkin hedelmää, hunajaa. Täystynnyrivahvuus kyllä maistuu. Vesi tuo niitä tummempia fiiliksiä esiin ja pidentää jälkimakua. Rakenne on mukavan öljyinen, vesilisä jopa raakaöljyinen. 88.

2. Rosebank 20yo 1981-2002, yli 6000 pulloa. 62,3 %

Tuoksu: tästä ei oikein tunnu irtoavan mitään. Mutta sitten parfyymisuutta, sitrusta.

Maku: Iso suuntäyttävyys , salmiakkia, pippuria, ruohoista parfyymisuutta, suun kuivattavuutta. Lääkemäisyyttä. Iso mutta herkkä viski. Keltainen iso, mutta nätti alkoholi. 90.

 

3. Royal brackla 20yo, 1978-,  59,8 %

Tuoksu: Ei mitään, eikä ainakaan eroa kakkoseen. Sitten lämmittelyn jälkeen makeaa appelsiinisuutta. Ei huono.

Maku: Tiukka on kyllä startti. Selkeästi terävämpi profiili: anista, sitruunaa. Eteerisyyttä. Suolaa. Vesilisä lisää sitten hedelmää ja inhimillistää tätä. Mutta ei huono ollenkaan! Paransi tuoksusta. 89.

4. Dallas Dhu 21yo 61,9 %

Tuoksu: Metallinen, raskas tuoksu. Lupaava. Lämmitys tuo hedelmää. Hyvä! Turvettakin löytyy. 

Maku: Nyt on iso. Tuoksun linjoilla. Tämä on iso metallinen turveviski, mutta myös marjaisuutta löytyy. Hieno. Pitkä maku. Kanervaturpeisuus lisääntyy veden myötä. 91. 

5. Benrinnes 21yo, 1974-, 60,4 %

Tuoksu: Perinteisempi makean keltainen tuoksu. Tämä näistä ehkä vaatimattomampi bracklan lisäksi. 

Maku: Selkein sherryvaikutus nyt. Syvä ja hedelmäinen, varsinkin maun jälkivaiheessa alkaa kivoimmat marjatoffeetunnelmat. Tämä jopa ilman vettä hyvin nautinnollinen. Mortlach-tyylinen. Tuo sherryn puhtaus tässä on hienoa. Vesi tuo tanniinisuutta. 90.

6. Millburn 18yo, 1975- 58,9 %

Tuoksu: Likaisuutta, sikaria, ruutia, puolijoukkuetelttaa. Lupaava myös. Puhdasta keltaisuutta.

Maku: Savua ja kypsää bourbonkypsytystä. Vanhan turveviskin vikaa. Mestaritontun seikkailujen kivikuvan turvesavua. Ja sitten sitä makeaa syvää vaniljaa. Puhdas ja kaunis. Todella pitkä ja kiva kaveri. Aivan omaa luokkaansa oleva jälkimaku. 92.

 

 

 

Loppupohdinnat: Isoja viskejä, eivätkä aina ihan helppoja. Kuitenkin paljon on juttuja ja hienoja elämyksiä on löydettävissä. Rare maltsia olisi kiva joskus maistaa osana jotain tavallisten kuolevaisviskien kattausta.

Rare Maltsia Tammisaaressa, osa 7 - Millburn 25yo, 61,9 %

Rare Malts -sikermä alkaa olla jo voiton puolella, kun lasiin saadaan Millburn.

Millburn 25yo 1975/2001 Rare Malts Selection, 61,9 %

Tuoksu: Alkuun jumissa (niin kuin pikkuhiljaa mieskin). Makeaa karkkisuutta, banaania. Lasin pyörittämisen jälkeen alkoholinen keltainen monsteri. Toisaalta myös herkkä. Hyvin rikas ja laaja tuoksu! Mausteisuutta ja toffeeta. Fudgea. Vesi tuo taas sitruksisuutta lisää. Tuohusta, sammuvaa kynttilää.

Maku: Hyvin kuivattava alkoholisuus, jota vahamainen täyteläisyys seuraa. Vahakangasta, nättiä rakennetta. Jälkimaku nousee esiin erikseen ja jättää mukavan sitruunaisuuden suuhun. Iso viski ilman muuta! Tässä poikkeuksellisesti alkoholi tukee viskin kokonaisuutta läpi koko maun. Hiano. Ai toffeeta ja jälkkärimäistä tummaa punaisuutta. Ja loppuun sitrukset yms. Kokonaisuudessaan vaan upea. 92(,5).