Balblair 1990, 46 %

Maistossa Balblairia. Alkossa on ollut myynnissä tästä pullotteesta 2nd edition, ja se on kyllä mainio viski. Huidellut jossain 130 €:n nurkilla. Tässä kyseessä on litran pullo, joka on hankittu jostain maailmalta.

 

Balblair 1990-2008, 46 %

Tuoksu: Kiva karkkihedelmäisyys, raikas ja maukas.

Maku: Erittäin suuntäyteinen makea raikas sherryherkku. Todella isoja asioita, mutta tämä ei silti millään muotoa ole mikään sherryjyrä. Hieno raikas karkkiviski. 90.

 

 

Balblairit 1996 ja 1975

Cinderellan viskimessuilla maistossa kaksi jo hieman ikää saanutta Balblairia.

Balblair 1996, 46 %

Tämä travel retail -pullote on 100 % ex-bourbontynnyreistä.

Tuoksu: Keltaista ei enää niin raikasta hedelmää.

Maku: Kihelmoivä keltaisuus, hyvä tasapaino. Kevyenä perusviskinä muidenkin maistamieni Balblairien tapaan maukas ja vähän jo syvyyttä ja tyyliäkin on mukana. Merkille pantavaa on, ettei mitään epämiellyttävää löydy, mikä on jo sinänsä kova juttu. 88. 

Balblair 1975, 46 % (hinta: 60sek/2 cl)

Tämä vanhempi yksilö on taasen 100 % sherrytynnyreissä kypsytetty (mitä en tiennyt maistohetkellä).

Tuoksu: Tämä on jo enemmän tumman maanlaheinen kuin keltaisen karkkinen.

Maku: Tuo veden kielelle öljyisellä suutuntumallaan ja maukkaan kihelmöivällä alkoholilla. Keltaisena viskinä tämö on jo hieno. Ruohoista voimaa ja iän tuomaa syvyyttä. Silti minulla on vaikeuksia suhtautua Balblairiin täydellä vakavuudella. Kujeileva luonteensa on iästä huolimatta taustalla. Ei hintansa väärti. 90.

Balblair 2001, 46 %

Maistossa tuoreimpia Balblaireja.

Balblair 2001, 46 %

Tuoksu: Kauempaa tuoksutettuna hento hieman tunkkainen liotin taustalla. Sitten keltaista hedelmää, ei kuitenkaan sitruksista, vaan makeampaa ja syvempää. 

Maku: Makean öljyisen lämmittävä suutuntuma. Keltainen kepeä tasapainoinen viski, joka on tislaamolleen (tai niille tuotteille, joita minä olen maistanut) uskollinen. Jälkimaussa mukavaa mausteisuutta / kihelmöivää pippurisuutta. Jättää sellaisen fiiliksen, että lisävuodet kohtelisivat Balblairia erityisen hyvin. 86.

Balblair 12yo 1992 Single Cask no. 2932, 58,8 %

Tämä single cask -Balblair on ajalta ennen tislaamon nykyistä vintage-tyyliä ja pullomalliltaan eroaa myös nykyisistä single caskeista. Tislattu 1992 ja laitettu pulloon 2005.

Balblair 12yo 1992 Single Cask no. 2932, 58,8 %

Tuoksu on tyrnävä, tummasävytteistä myskisyyttä, tynnyrivahvuisen viskin voimaa. Punaisuutta ja nugaata.

Maku on tyylipuhtaan tynnyrivahvuisen viskin: odotuttaa ensin suussa pitkään, sitten hyökyy isolla tasaisella vyöryllä päälle. Maku on hyvin synkassa tuoksun kanssa, ja myös jälkimaku noudattaa samaa linjaa. Tummanpunaisia marjoja. Tummaa voimaa. Tanniinista kuivattavuutta. Jälkimaussa enenevässä määrin kuivattuja marjoja ja myös savun tuntua. Nam. 91.

Kommentti: Maistoin tämän Ravintola Old Anchorin lopettajaistarjousten aikaan hintaan 2,5 € / 2 cl. Hullu hinta.

Balblairit 2000 ja 1989

Maistossa kaksi Balblairia. Kyseisellä tislaamolla on tapana nimetä viskinsä vintagen mukaan, joten tavaran iän selvittäminen vaatii aina laskutoimituksia. Hommaa vielä sekoittaa se, että uusia vintageja on alkanut putkahdella tiuhaan. Preferoisin perinteistä ikämerkintään, varsinkin kun näissä ei kuitenkaan single caskeista ole kyse.

Balblair 2000, 43 % 

Tuoksu: Jotain epäpuhtautta/metallista heti alkuun. Sitten tuoretta keltaista hedelmää ja eksoottisia hedelmiä. Eteeristä öljyä. Miellyttävä, harmiton mutta ei erityisen voimakas. 1989:n jälkeen tilapäisenä tuntemuksena pinaattia ja saunavihtaa, joita en enää myöhemmin tavoittanut. Harmi. Irtokarkkista banaania.

Maku: Hyvin pehmeä ja hieman suuta kuivattava laskeutuminen suuhun. Siihen nähden, kuinka karkkinen tuoksu tässä on, maussa on kyllä rakennetta. Alkoholi antaa sopivasti (joskin silti aika kevyesti) vastusta ryhdittäen kokonaisesitystä. Hyvä maku, jo ennen kuin mennään jälkimakuun jota ei juurikaan ole. Keveys ja hedelmäisyys ovat tälle eduksi. Keveydestään huolimatta laadukas tisle. Mutta yksi drami tätä riittää aperitiiviksi. 88.

Ville: T: Raikasta keltaista vastakuorittua hedelmää, eteeristä öljyä. Tihkuvaa mettä. Hyvinkin miellyttävä, kukkea. Jotain oksaalihappoista (karviaismarjan lehteä?) Makeampi kuin 1989. M: Kivan makea kepeän köykäinen hedelmäviski. Makea ensikosketus aika eksoottisillakin hedelmillä, jonka perään pieni alkoholi, joka ei kuitenkaan vie tilaa. Pehmoisen samettinen tunnelma kaikin puolin. Ensipuraisun hedelmäryöppy on kiva. Tällä voisi perehdyttää tytön viskiin. Villen pisteet: 86.



Balblair 1989. 46 %

Tuoksu: Kosteampi kuin 2000. Samat hedelmät, mutta kypsemmässä ja tummemmassa muodossa. Kiva raikkaan keltaisen hedelmän ja tummemman pohjavireen yhdistelmä.

Maku: Viski odottaa kielen päällä hetkisen ennen kuin leviää suuhun kaksitonnista kovemmalla intensiteetillä. Tumman myskisen hedelmän vyöry, jopa hieman lyijykynäinen, mikä menee jo hieman yli. Alkoholi on hyvin maltillinen, mikä sopii tähän. Vyöry on intensiivinen, mutta lyhyt. Rakenteeltaan tämä on syvempi, mutta samalla hedelmä on muuttunut hieman lyiyiseksi, mikä ei tähän makuprofiiliin täysin sovi. Ottaisin Balblairini niukasti mielummin kevyen karkkisena. 87.

Ville: T: Tummempi myskisempi meininki, mutta selvästi samaa sukua kuin 2000. M: Raikkaus ja hedelmäkarkki puuttuu, mutta hienostunut setti. Suutuntuma on paksumpi. Alkoholi ei yhtä smooth kuin 2000. Ryhtiä on jo mukana. Hyvin tuttu hedelmäpommi, mutta lopputuloksena hyvin eri luonteinen kuitenkin. En osaa sanoa, onko tämän tummempi mausteisempi pistelevyys tälle eduksi samalla tavalla kuin 2000:n hilpeydelle. Tämä tavoitteli hienostuneisuutta, mutta ei ihan onnistunut siinä. Villen pisteet: 85.

Balblair 1997, 43 %

Balblair 1997, 43 %

Tuoksu: banaaninen maltaisuus. Herkullinen makeus, johon yhdistyy hento ruohoinen yrttisyys. Ei huono ollenkaan.

Maku: Miellyttävän pehmeä suutuntuma, joka täyttää makeana suun. Pieni mausteinen kihelmöinti täydentää kivasti. Hyvin mieto ja harmiton viski, kevyt mutta rakenteeltaan puhdas. Toimii hyvin aperitiivina. 83.

Balblair 10yo, 40 %, Gordon & Macphail

Gallow's Birdissä maistetun makumaailmoiltaan nousujohteisen kolmikon (ks. edelliset postit ja tämä) jälkeen oli vielä jano, joten piti hakeman vielä pari entuudestaan tuntematonta viskiä lasiin. Ei liene paras idea maistella hentoisia perusviskejä tynnyrivahvuisten jälkeen, joten tähän arvosteluun tulee suhtautua varauksella. Joka tapauksessa: Balblair 10yo, 40 %, Gordon & Macphail, 4,25 € / 2 cl:

Tuoksultaan hunajainen perusviski, semiraikasta sitrusta.

Pehmeä ja vesinen maku, pientä mausteisuutta ja sitten tummia sävyjä. Jälkimaussa käy kuitenkin jotain erikoista: esiin nousee aivan uusia fiiliksiä, basilikaa, mineraalista. Tämän jälkimaun kelpuuttaisi viskiin kuin viskiin, mutta muilta osin esitys on turhan vaatimaton. 84.