Pieni päivitys Berliinin viskitarjontaan

Ihmisen on hyvä aina välillä piipahtaa Berliinissä. Tällä kertaa en tehnyt kattavaa viskiskauttausta, koska pelkillä käsimatkatavaroilla matkaavaa olisi ruvennut harmittamaan. Kuitenkin pari uutta kohdetta tuli käytyä katsastamassa.

1. Berlvin, Knaackstraße 70.

Tämä viski- ja viinikauppa tuli vastaan Brenzlauer Bergissä sattumalta. Valikoimaa oli varsin hyvin, mutta hinnat olivatkin sitten paikoitellen jopa aika pöyristyttäviä (mm. Highland Park 18yo 100e). Tarjolla oli myös perusrangen viskejä maistolle n. 4e/2cl. Nätti puoti siis sinänsä, mutta en erityisesti ostamistarkoituksessa menisi.

2. Offside, Jülicher Str. 4.

Weddingissä sijaitseva baari pitää sisällään varsin hyvän kattauksen mallasviskejä. Mitään megaharvinaisuuksia ei listalta löydy, mutta vastaavasti hinnat ovat mielestäni varsin ok. Saksassahan vakavamman luokan baarimaistelu on haastavaa tunkkaisen ilman (baareissa saa polttaa) vuoksi, mutta yleisfiilistä ja dartsia tuolta löytyy sen verran, että pieni haikkaus kohteeseen kannattaa. 

Lisäksi piipahdin Cadenhead'sin liikkeessä. Tätä voi edelleen suositella: viskejä on eri hintaluokkiin ja ruumalaukkuun olisi varmasti lähtenyt ainakin yksi 18yo Mortlach (n. 60e). Lisäksi tarjolla on mahdollisuus pullottaa campbeltownin tai islayn mallasta suoraan tynnyristä. 

Aikaisemmat berliinipäivitykset:yksi ja kaksi.

Päivitys Berliinin viskikauppoihin

Tulipa piipahdettua Berliinissä ja katsastettua jo entuudestaan tutut viskikaupat läpi. Edellisen kerran pidemmät raportit voi lukea täältä.

Cadenhead's oli tällä kertaa hienoinen pettymys. Ensinnäkin kaupan viskilista löytyy heidän sivuiltaan. Edellisellä kerralla kuitenkin hyllystä tuntui löytyvän yhtä jos toista muutakin. Nyt valikoimassa ei ainakaan mikään erityinen osunut silmään. Islayn tuotteita oli ylipäätänsäkin todella maltillisesti saatavilla, ja viime kerralla muutamista pulloista sai pientä maistiaistakin. Nyt ainakin itse myyntitilasta oli avoimien pullojen hylly poistunut kokonaan. Koska olin käsimatkatavarameiningillä liikkeellä, kyselin myös mahdollisuutta postittaa pulloja Suomeen. Ei onnistunut. Palasin liikkeeseen vielä myöhemmin yhden 5cl:n samplepullon kanssa ajatuksena ostaa edes pieni maistiainen heidän kahdesta tynnyristään (toinen Campbeltownin viskiä, toinen islay): ei onnistunut. Ainoastaan 20dl:n pullo tai sitä isompi olisi käynyt. Käsittämätöntä nuivuutta ja Berliinin muuhun meininkiin verrattuna toki käsittämätöntä. Molemmat asiakaspalvelijat olivat muutoinkin nihkeitä, joskaan paikalla ei ollut sitä kaiffaria jonka kanssa edellisellä reissulla asioin. En siis erityisesti voi suositella Cadenhead'sia, ellei etukäteistsekkaus netistä tuota tulokseksi jotain kiinnostavaa pottua. Toki Friedrichshain alueena on herkullisen elävää ja Berliinin parhaat brunssit löytyvät lähistöltä, eli jos muutoinkin alueella käyskentelee, niin Cadenhead'sin voi toki katsastaa.

Seuraavaksi suuntasin Wein und Whiskyyn. Kävi ilmi, että ajankohtani olla kaupungissa oli huono, koska juuri edellisenä viikonloppuna oli ollut viskimessut Köpernickissä ja tulevana sitten Tempelhofilla Berliinissä. Näin ollen suurin osa W&W:n pulloista oli pahvilaatikoissa ja esim. sampleja omista pullotteistaan ei ollut tarjolla ollenkaan. Tarjolla olevat putelit olivat kuitenkin mielenkiintoisia ja hinnatkin ihan kohtuullisia. Myös vastaanotettu asiakaspalvelu oli asiallista ja mukavaa, vaikka kaverilla olikin kiire seuraavia messuja valmistellessa.

Jos Wein und Whiskyssä käy, ei voi jättää väliin myöskään kävelymatkan päässä olevaa Finest Whiskyä. Tämä puoti jätti edellisellä kerralla hieman kylmäksi, mutta nyt pääsin katsastamaan kunnolla myös takahuoneet, joissa suurin osa mielenkiintoisimmista pulloista majaili. Tuolta löytyy läjäpäin harvinaisia viskejä (mm. Ardbegin vuosikertoja) ja kaiken sortin Laphroaigeja. Toki hintatietoisuus on myös talossa läsnä, eli löytöjä voi olla valuemielessä vaikea tehdä. Messujen väliviikko vaikutti tuollakin, mutta sain silti ostettua puolentusinaa samplea mukaan. Tästä paikasta jäi eniten whiskygeek-fiilis ja paikka näyttikin eniten harrastajan aarreaitalta.

Yleisesti ottaen berliiniläisillä on pullat hyvin uunissa tarjonnan suhteen. Ensi kerralla täytyy maksaa se ruumalaukku.

"Ich bin ein Berliner." sanoi tällä torilla aikoinaan muuan.

Rommia Berliinin Cadenhead'silla

Berliinin reissun etukäteisviskiselvittelyissä kävi ilmi, että Cadenhead'sin myymälä järjesti samaan aikaan rommimaistelun liikkeessään. Kaikkeahan pitää toki kokeilla, joten ilmoittauduimme maisteluun. Ohjelmassa tuolla tuntui olevan aika paljon tastingeja muutenkin, useimmiten viskejä, mutta nyt tosiaan näin. Menimme paikalle perjantai-iltana klo 19.30 ja myymälätilaan oli kannettu pieniä pöytiä sinne tänne. Tila oli varsin tunnelmallinen ja samalla saattoi pälyillä hulppeita viskihyllyjä sillä silmällä.

Tastingin järjestelyt olivat hyvin maanläheiset. Jokaisella oli edessään kolme tyhjää lasia, ja rommit esiteltiin yksi kerrallaan siten, että paikan omistaja ensin kertoi pullosta hieman, ja sitten se lähti kiertämään, josta jokainen sai itse kaataa kaksisenttisensä. Aikamoista luottoa maisteluväkeen, mutta toimi hyvin vaikka annokset hieman reiluhkoiksi saattoivatkin välillä lurahtaa. Tarjolla oli myös herkullista leipää suun desinfiointiin ja Lidlin vettä. Practisch, sanoisi Saksin mies. Tarjolla oli lisäksi olusta myynnissä 2,5 €:n pullohintaan, joten kovin tiukkapipoista touhua ei tämä maistelu ollut.

Rommien esittely ja koko tasting muutenkin hoidettiin saksaksi, mutta aihepiirin tuntemuksella (esittelijä käytti paljon vertailuja viskeihin) ja lyhyellä magnan koulusaksalla juttua pystyi seuraamaan riittävän hyvin. Meidät turistit oli sijoitettu aivan esittelijän viereen, joten englanniksi saattoi sitten kysyä tarkennuksia, jos välillä meni punchline ohi. Välillä stoorit olivat kuitenkin sen verran polveilevia, että ilman paikallisen kielen tuntemusta vastaavaan tilaisuuteen voi olla tylsähköä osallistua.

Vaan sitten itse rommeihin. Ensimmäisenä aloitettiin maustetulla rommilla, joka ei teknisesti ollut rommi ensinkään.

1. Kraken, spiced rum, 40 %. Rommiosa Trinidadista, tehty Jenkeissä.


Tuoksultaan tämä oli yskänlääkemäinen, hennon lakritsainen, makea mutta ei liian makea. Underbergia. Maussa makean underbergin meininki jatkuu. Juotavaa. Mutta ei kyllä mitään erityistä.

2. Flor de caña 12yo, Nicaracua, 40%

Tuoksultaan jo heti jalompi ja messevämpi. Silti varsin pliisu esitys. Silti eri luokan tavaraa kuin tuo ensimmäinen.

3. Malecon Reserva Imperial 25yo, Panama, 40 %. (52€ Cadenhead'silla).

Tämä oli tummempi sherryisen tuntuinen. Voisi kuvitella että tällä voisi viimeistellä viskiäkin.

4. Green label 12yo, Brasilia, Cadenhead's, 46 %.

Tuoksusta löytyy trooppisia hedelmiä ja jo selvästi enemmän voimaa. Maku ja suutuntumakin on intensiivisempi, mutta myös jotain epäpuhdasta löytyy (mätää banaania?) 

5. KFM (Cadenhead's) 16yo 1991/2008, Guyana, pot still demerara, 63,9 %

Voltit pompsahtivat ja nyt on voimaa: tuoksu on varsin herkullinen. Maussa sen sijaan on taas käynyttä kirsikkaa.

6. Green Label 36yo 1975, Cadenhead's Demerara Rum. 38,5%, (125€ Cadenhead'silla)

Tuoksu on suklainen ja porukan paras. Maku jää kuitenkin pliisuksi. Sitä syvyyttä ja moniulottuneisuutta, jota vanhemmissa viskeissä tapaa, ei tässä kyllä mielestäni ollut. Ehkä myös syystä viskeissä on määrätty se minimi 40 % alkoholia. 

Mitä jäi käteen? Mukava tilaisuus ja perehdytys rommeihin, mutta en olisi vielä tämän perusteella vaihtamaan viskejäni pois. Value oli tässä setissä kohdallaan, koska kuuden rommin maistelu maksoi 25 € ja tuo yksi aika vanhakin puteli oli joukossa. Toisaalta uskon, että parempiakin rommeja maailma tuntee. Setti oli välillä hieman laahaavalla tahdilla vedetty, eli jos tuota suunnitteli etkoiksi Berliinin yöhön (kuten me teimme), suosittelen pilsneripullon lunastamista kassalta kyytipojaksi. Suosikkini noista oli viides rommi voimakkuutensa ansiosta. Viimeisen tuoksu oli omaa luokkaansa, mutta maku ei mielestäni vastannut sitä riittävästi. Saksalaiseen tapaan tuntui kuuluvan, että jokaisen uuden maistetun rommin jälkeen tehtiin käsiäänestys suosikista. Kaikki kolmosesta kutoseen taisivat saada aika tasaisen kannatuksen.

Berliinin viskipuodit

Berliini on upea matkakohde niin monipuolisen historiansa, katu- ja ruokakulttuurinsa, helppoutensa kuin hintatasonsakin puolesta. Lentolippuja saa hyvissä ajoin varatessa parhaimmillaan alle sataseen, ja Tegelin kenttä on kompaktiutensa ja sijaintinsa ansiosta todella kätevä pitkän viikonlopun viettäjälle. Berliinin voisi ajatella olevan paperilla myös optimaalinen viskimatkakohde: se on niin iso paikka, että kaikkea löytyy, mutta viskit eivät kuitenkaan ole saksalaisten core kompetenssia, jolloin hinnat yms. lienevät kohtuullisella tasolla.

Viskikaapissa on hyviä vinkkejä Berliinin viskimatkailuun, ja osittain niiden perusteella päätin käydä reissullani katsastamassa myös paikalliset viskikaupat ja -baarit. Tämä suunnitelma toteutui kauppojen suhteen kohtuullisesti, mutta baarien osalta heikosti. Seuraavassa esittelyssä käymäni viskikaupat.

1. Cadenhead's

Tämä skottilainen yksityinen pullottaja on perustanut muutaman myymälän myös maailmalle ja yksi näistä on Berliinissä. Puoti sijaitsee rosoisessa Friedrichshainin kaupunginosassa (Mainzer Straße 20), josta löytyy myös mahtavia brunsseja, mukavia pubeja ja muuta elämää. Pullojen tarjonta on varsin hulppeaa: suurimmaksi osaksi tarjolla on Cadenhead'sin omia pullotteita, mutta myös OB-pulloja ja jotain muita IB:itä löytyy viljalti. Toinen puoli myymälästä keskittyi erilaisiin blendeihin, joita ilmeisesti myydään Saksassa kuitenkin runsaasti. OB-pulloissa pääpaino on Cadenhead'sin omistamassa Springbankissa, joita löytyi kymmenisen erilaista pullotetta. Lisäksi pullotettavana oli suoraan tynnyreistä kahta viskiä (toinen perinteinen islay, toinen sherryisempi savuinen nuorikko) ja yhtä rommia 15 € / 20 cl, 25 € / 35 cl ja 49 € / 70 cl. Nappasimme tuota sherryistä versiota hotellipullon, ja se oli varsin muhkea viski tuoksultaan ja maultaan, mutta samalla aika nuori ja lyhyt.

Hintatasoltaan ja tarjonnaltaan Cadenhead's keskittyy pääsääntöisesti alle 100 €:n pulloihin. Merkin omat pullot eivät ole ihan ilmaisia, mutta joitain ok-hintoja tuolta löytyi. Plussaa oli se, että aika monta pulloa oli auki ja maistiaisia sai kun pyysi. Silti mitään megahyvää maistiaispalvelua ei ollut, vaikka kerroin heti alkuun, että potentiaalia olisi 4-5 pullon ostamiseen. Saksalaiset ovat kai vain pihejä. Mukaan tarttui sitten loppujen lopuksi Highland Park 19yo Duthies sherry cask, 62,2 %, 78 €. Maistoin myös yhtä 21yo Caol ilaa, mutta se jäi yli huntin hintalapulla hyllyyn. Paikan viskilista (joka ei kuulemma aina ole kovin ajan tasalla), löytyy heidän sivuiltaan. Viskimaailman "kovat nimet" (kuten muistaakseni kaikki Islayt) loistivat poissaolollaan, mutta harvinaisempia tislaamoja etsivälle luulisi tuolta löytyvän paljon tarjontaa. Suosittelen piipahdusta ilman muuta. Alla vielä muutama kuva hyllyistä.

Klikkaamalla isommaksi.

2. Finest Whisky


Schönebergissä myös varsin mukavilla eläväisillä seuduilla sijaitseva Finest Whisky on Cadenhead'sia selvästi pienempi puoti, josta löytyy peruspullojen lisäksi hieman vanhempaa ja erikoisempaa tavaraa, mm. erilaisia Ardbegeja ja Laphroaigin CS 004 batch. Hinnat olivat kuitenkin sitä tasoa, että pullojen markkina-arvo kyllä tiedettiin. En siis usko, että tuolta huippuvalueta löytyy, mutta jonkun harvinaisemman tästäoston metsästäjälle tämä saattaa olla hyvä kohde. Koska en itse ollut kiinnostunut monen sadan pulloista, ja peruspullot tuolla eivät mielestäni onnistuneet kilpailemaan muiden kauppojen kanssa, jäi piipahdus täällä aika lyhyeksi. Hyppäys takaisin pyörän selkään (loistava tapa liikkua Berliinissä, btw) ja muutaman korttelin päähän seuraavaan paikkaan:



3.Wein & Whisky

Tämä paikka vaikutti näistä kolmesta tarjonnaltaan monipuolisimmalta: laaja valikoima niin tislaamopullotteita kuin IB:itä, ja kaikille kukkaroille sopivaan hintaan. Sain sen vaikutelman, että halvimmat peruspullot löytyivät täältä (mm. Laddie 10yo: 35 €). Myös laaja valikoima muun muassa Ultimaten ja Signatoryn pulloja löytyi. Uskoakseni myös harvinaisempia puteleita olisi ollut tarjolla kokonaan omassa huoneessaan, mutta sinne en saanut kutsua enkä myöskään pyytänyt saada päästä. Huono puoli täällä oli se, että maistiaisia ei oikein tuntunut olevan tarjolla. Kahta Glendronachia ja yhtä Glenfarclasia löytyi maistoon, mutta jotenkin suhtautuminen maistiaisiin oli sen verran penseää, etten pyytänyt näistä kuin tuota yhtä Glendronachia (joka ei ollut makuuni). Sain sitten myöhemmin vinkin, että palvelu paranee sitä mukaa kun pulloa alkaa lyödä tiskiin, joten ehkä taktiikkani oli huono kun pyysin sitten lopuksi kolme ostamaani pulloa kerralla kehiin. Tosin näistä tuli sitten 6 €:n alennus loppusummasta. Mukaan tarttuivat kaverille Laddie 10 ja sokko-ostoksina Signatoryn 19yo 46 % Highland Park ja joku nuori tynskävahvuinen Caol Ila. Niistä ehkä myöhemmin sitten nuotteja. Jos kuitenkin yhdessä viskikaupassa pitäisi käydä, niin tämä oli näistä kolmesta monipuolisin.