The Whisky Show, Lontoo, 29-30.9.2018

Tarujen Whisky Show, johon tie taas kahden vuoden tauon jälkeen vei, järjestettiin tänäkin vuonna tutuilla spekseillä: 100 £ sisään ja löröt vapaasti tarjolla tiskeillä. Toki kalliimpia viskejä joutui lähestymään dream dram -tokeneilla, ja tuntuu, että vuosi vuodelta tavallisempia viskejä on tuolla dream dram -osastolla. Etukäteen listaa katsoessa näytti, että mitäs täältä nyt haluaisi edes niin kovasti maistaa, mutta kyllähän sieltä sitten taas jotain löytyi. Kaksi päivää viihdyttiin, ja tällaisia tuotteita kävi lasissa:

Day 1

1. Michters rye
2. Michters rye 10
3. Glendronach 15 revival. Uusi. Hyvää oli. Ei ehkä niin hyvää kuin vanha, mutta silti.
4. Benriach 10 curiosiyaas. 85.
5. Benriach 12yo 3way sherry. 80.
6. Benriach 21 peated temporis, oikein toimiva!
7. Benriach 21 4cask, kuraa.
8. Benriach 22 albariza PX. Ei kummoinen. Ikä maistuu kyllä. 85.
9. Tomatin 21, 47,4 that boutique. Kahvia, kuivaa heinää. Hyvä.
10. Miltonduff 28, that boutique. Raikas nenä! 87.
11. Benrinnes 17 that boutique. 87.
12. Springbank 21, 47,5% that boutique. Upea. Kumisuutta maussa vähän. Pitkä ja hieno jälkimaku. 90. Tämä oli viski, jonka hintaa kysyin ostomielessä. Kuulin, että 125£. Ajattelin, että vähän kallis on, mutta jos en muuta löydä, niin voisin ostaa. No, toisena päivänä ajattelin, että josko ja kyselin vielä kaupasta. Olikin 335£... Eli tuon verran lapasesta hinnat ovat omaan arvostukseeni nähden lähteneet.
13. That boutique 25yo islay, 89.
14. Aultmore 11, 51,6 % hiddenspirits. Ei kummoinen
15. Bruichladdich 15 oloroso, 53,1% hiddenspirits. Kumihanskaa maussa. Ei huono jos tykkää. 87.
16. Bowmore 22 hiddenspirits, 53,6 %. Todella kiva monipuolinen raikas. 
17. Ben Nevis 21 show bottling 47,5%. Lupaava lihaisa tuoksu. Tätä kovasti etukäteen hehkutettiin, mutta liian sherrylihaisia nuo Ben Nevisit mulle.
18. Benriach 28 show bottling. 48,8 %. Tunnistettava benriach.
19. Single grain 44yo 51,6% invergordon. Hieno. 90.
20. Springbank 23 show masterpiece. On kyllä mainio.
21. Ardbeg18 show bottling. Tää on kyllä hiton kiva! 
22. Berry bros Highland park. Kiva, mutta kuminen. 88.
23. Braes of glenlivet 23 berrys 54,4%. On jees. 89.
24. Ben Nevis 20 berrys, 54,6% no nyt on kohdallaan! 125£, 91.
25. Bunna berry bros 28yo. Hieno ja rauhallinen.
26. Signa fettercairn 2006 11yo, 43%
27. Carsebridge grain 35yo 1982. Greippi. Todella kiva lörö! 
28. Mortlach 2008 9yo 59,5%. 
29. Glenburgie 23yo signa. Ei vakuuttanut.
30. Clynelish 1996 signa, 52%. Ok.
31. Daftmill 2006, 46%. Hiton hyvää!
32. Chichibu 2018 peated. Aika jees 
33. Chichibu London edition, hieno. 89.
34. Chichibu 2011, 59,5% 
35. Kavalan podium 46%. Kiva nenä.
36. Kavalan Solist bourbon cask 
37. Kavalan Solist wine. CS. Kavalanit suussa messuilla ensimmäistä kertaa, ja jos kohta laadukkaita viskejä, kaikki aika samanhenkisiä, kun ikä ei näyttele näissä oikein roolia.
38. Port askaig 8. Kuraa 
39. Sama 14yo ihan ok.
40. Sama 19 paree
41. Sama30 joo mut aika pliisu silti. Tiskin alta herutettiin vielä pieni maistiainen 45yo:ta, mutta jostain kumman syystä Port Askaigit ovat aina jättäneet aika kylmäksi. Niin tälläkin kertaa.
42. Elements peat. Nää.
43. Port Charlotte PI5 elements. Ei kummoinen. 
44. CI8, 55,2%. Tiukkaa shittii. Ei auta.
45. Cl11. Varsin hyvä sherrycaolila. 
46. Bn7 elements. Ei jättänyt muistoja
47. Lp9 elements. 
48. Port askaig 45. Hieno lörö.
49. Ben Nevis. McDonald's NAS. Hyvä Old school-viski.
50. Deanston virgin Oak 46,3%. Tätä olen ennenkin maistanut, ja on yllättävänkin hyvä viski!
51. Deanston 18. Ei sitten enää niin hyvää.
52. Laphroaig qc 
53. Laphroaig lore
54. Highland park valknut. Yllättävänkin huono viski.
55. Springbank10. Täähän on kyllä todella hieno perusviski. Ei mennyt väärin vaikka tätä jousi koko ikänsä
56. Springbank 15 46% sherryinen mutta hieno.
57. Longrow18 , 46%>. 
58. Berry's Invergordon 1971 47%. Olihan se hassu, mutta Miku joi puolet
59. Whistlepig 15, 46% 
60. Imperial single Malta of Scotland 22 
61. Imperial 21yo Single malts of Scotland. Molemmat hyviä. Prkl.
62. Allt a bainne 26, 51,6. 
63. Aultmore 12 46%. Helkkarin hyvä. 
64. That boutique bourbon 14,to, 
65. Glenburgie ,21 51,5%
     
    Day 2: 
     
    1. Glenmorangie original.
    2. Glenmorangie nectar d'or
    3. Glenmorangie Astar. Tosi jees.
    4. Glenmorangie Signet. 
    5. Glenmorangie 19. Ihan jees perus. Näin monta Glenmorangieta juotiin vain, koska heruteltiin 1978:a. Ei irronnut. Aina ei irtoa.
    6. Arran sauternes. Aika sikahyvä! Loistava lihaisa ja kermainen suutuntuma.
    7. Arran amarone finish.
    8. Arran 14. Raikas nenä. Todella kiva yhdistelmä glenmorangien raikkautta ja kuitenkin pureskeltavaa suutuntumaa. Jos hinta-laatusuhteeltaan pitää nykypäivänä etsiä niin tässä voisi olla.
    9. Arran 18. Tämäkin on hyvä. Silti 14 on paree.
    10. Arran The bothy quarter cask. Jos näiltä messuilta piti yksi erittäin positiivinen perusrangen ylläri löytyä, niin koko Arranin range. Oikein maukkaita viskejä, joista itselleni putosi parhaiten 14yo raikkaudessaan. Toki Arran tarjoilee ehkä vielä enemmän niille, jotka diggailevat punaisempia viskejä.
    11. Strathmill 2004 Gmacph. Nätti kuiva ruohoinen kaveri.
    12. Glentauchers 2004 Gmacphail. Kohtuuheikko. Kiva jälkimaku.
    13. Dailuaine 19 1998 Gmacphail. Oikein maukas. 
    14. Ardmore 1998 Gmacphail. Todella kiva!
    15. Macduff 2000, Gmacphail. 58,4%. Tosi kiva ja puhdas!! Gordon MacPhailin osasto näyttäytyi oikein positiivisessa valossa. Toki muutenkin IB:t ovat aina olleet näiden messujen parhaimmistoa.
    16. Longmorn 57
    17. Longmorn 57. Tuplacask vuoden 1961 Longmornia, what can you say. Paitsi että puu oli kyllä mielestäni mennyt vähän yli molemmissa. Upea nenä epäilemättä, mutta maku jätti molemmissa paljon toivomisen varaa. Toki viskimessujen häsä ei ehkä ollut se paras paikka maistaa näitä. 15k£/pullo tai messutarjouksena 30£/pari. Jätin kuitenkin hyllyyn.
    18. Bowmore 12
    19. Bowmore 15
    20. Laphroaig qc
    21. Laphroaig lore. Hyvä tasapainoinen tuote, jossa ehkä vain iättpmyys häviää vanhemmilleen
    22. Stoddards 40-luku
    23. Grant 40-luku
    24. Berrys 50-luku
    25. Springbank 90-luku private
    26. Springbank 90- luku Port
    27. Aberlour 80-luku. Hieno! Nämä olivat huutokaupan tiskiltä, kaikki omalla tavallaan hienoja.
    28. Tomatin 18. Hieno,! Kumihanskaa
    29. Tomatin 30. Hieno puhdas bourbon! 92. Tässä oli se vahvin ostokandidaatti koko messuilta. 300£, mutta oli jo loppu toisen päivän iltana. Moni tykkäsi enemmän 36yo sherrystä, joka sekin upea.
    30. Tomatin 36. Oloroso.
    31. Springbank that boutique
    32. Boutique kallis (mikäköhän tää entry on?)
    33. Strathclyde 26
    34. Tomatin 14. Vaatimaton.
    35. Tomatin 30. Piti mennä vielä uudestaan, höhöö!
    36. Tomatin 36
    37. Single malts of Scotland linkwood 27. Hieno. Toimii.
    38. Single malts of Scotland braeval. Todella upea. 
    39. Single malts of Scotland. Bruichladdich 25.
    40. Single malts of Scotland imperial 22.
         
         

    Kivaa oli ja paljon maistettavaa! Kyllä Lontoota edelleen voi suositella, vaikka kattaus toki huononee vuosi vuodelta. Tässä vielä pari otosta:
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    

The Whisky Show Lontoossa 3-4.10.2015

Jahas, elämäntilanne muuttui viime vuoden puolella sen verran, että päivitykset ovat jääneet. Kuitenkin viskejä on maisteltu ja aina välillä jotain itsekseen kirjoiteltukin. Joten pistetään taas jotain julki. Fiiliksen mukaan ja fiilistahdilla, kuten tähänkin asti. Eniten on jäänyt kaivelemaan The Whisky Show'n vakan alle jäänyt päivitys, joten aloitetaan sillä.

Vaikka punta on vahvistunut sitten viime vuoden kovasti, piti Lontoon Whisky Showhun tänäkin vuonna päästä. Tällä kertaa aikataulut mahdollistivat kuitenkin vain yhden päivän taktiikan, joten tarkoitus oli keskittyä paremmin mutta harvempaan ständiin. Aikaisemmilta vuosilta mielenkiintoisia ovat olleet yksityisten pullottajien Signatoryn ja Berryn tiskit, sekä toki showta varten The Whisky Exchangen pullottamat viskit, joiden tiskillä on myös aina ollut hyvä pöhinä.

Tapahtuma oli siirtynyt Vinopoliksesta tois pual jokkee Old Billingsgaten tiloihin, ja tämä vaihdos oli ainakin omaan mieleeni. Vaikka tila ei ehkä ollut ihan niin glamoröösi, oli se yhdessä tasossa ollessaan hyvin toimiva.

Whisky shown konsepti on all you can taste yhdellä kertamaksulla (99 £/pv). Sen lisäksi tarjolla oli dream drameja, joita sai ostaa lisämaksullisilla poleteilla (10 £). Konsepti sopii tosilöröttelijälle, vaikka se vaatiikin kisakuntoa. Itse kävin läpi alle listatut viskit. Sen kummempia nuotteja ei monestakaan tullut kirjoiteltua, vaan tässä tapahtumassa oli kyse enemmänkin naatiskelusta. Pisteet kuitenkin annoin fiilispohjalta. 

1. Dalmore 12yo. 82.
2. Dalmore 15yo. Enemmän runkos ja sherryä. Oikein jees! 85.
3. Dalmore 25yo. Upeaa syvyyttä. Kiva hörsy, jota kaadettiin liian vähän. 90.
4. Dalmore 21yo. Hyvää oli tämäkin. Kuivempi kuin 25yo.


välihuomiona johtopäätökset dalmoresta olivat, että perusrangen keskiosa eli varsinkin 15yo ja entiseltään tuttu 18yo ovat oikein toimivia tuotteita ja niitä voi myös edelleen löytää sopuhintaan. Noihin vanhempiin en sitten niin hyvin päässyt enää sisään. Olisiko tarvinnut jo hieman enemmän voltteja, jotta niiden monivivahteisuus olisi päässyt esiin?

5. Berry Bros Caperdonich 1995. #95076. 46%. Peruslörö. Jälkimakua löytyy. 86.
6. Berry Bros Glen Grant #85138. Hieno. Vaikkakin peruslörö. 88.
7. Berry Bros Glengoyne. 2000 #1073. Upea nokka! Savukirsikkaa. Hyvin pyöreän hassu kuiva tamminen kirsikkapuu. Nam! 91.
8. Berry Bros Dufftown 1999, #808. Jatkaa tyylikkäiden kevyempien viskien linjaa.Tällaisia harvemmin pääsee maistamaan. 87.
9. Teerenpeli 10. Kerrotaan tästä myöhemmin hieman tarkemmin.
10. Benriach 12yo sherry. Oikein kiva peruslörö! 86.
11. Benriach 16yo raikas pörppä. Muutoin aika vaatimaton. 85.
13. Benriach 25yo authenticus.
14. Glenlassaugh 40yo. 42,5% raikas karkkinanna. No huh mikä maku! Vanha pörppä, ei muuta! 93.
15. Glenlassaugh 1968 45yo 44,3 % #1601. T. Upea tuoksu. Vanhaa nojatuolia börppäviskissä, huikeaa. M. Käsittämätön vanha börppä. Ei muuta. Toisaalta puu kohtuukova. No 92 silti.
16. Glendronach 18 allardice. Hieno lörö! Syvä mutta ei yltiömakea sherry.
17. Glendronach 19yo px twe exclu #4028, 55,4 %. T. Makea vaan ei apea. M. Kovin on makea. Mutta hitto että on myös syvä ja upea! 92.
18. Glendronach 19 oloroso #4943. 56,9% m. Ei helppo missään nimessä. Mutta alun jälkeen upea nannaviski. Tyylikäs. Hillitty englesmanni. 90.
19. Islay Frog Port. Jonkun yksityisen pikkuyrittäjän oma viritys. Hyvää!
20. Glenfarclas 15yo. Piti ottaa kalibroinniksi. Nojoo. 82.
21. Glenfarclas 25yo. Vähän syvempi mut ei muuta plääh. En vaan pääse Glenfarclasin perusrangeen sisään sitten millään.
22. Farcla 1982 family casks 1982 #634, 53,8 % t. Raikkampi. M. Varsin tamminen. Jää kauas taakse Glendronacheista, joskin parantaa ajan kanssa kuin sika juoksuaan. Arvostaisi vähän vettä mutta kellä nyt on aikaa sellaiseen. 91.
23. Akashi blended. 40%. Helppo peruslörö.  75.
24. Mars maltage cosmo. Nojoo. Waste of time.
25. Ichiros chichibu. Quarter. Jo parempi nenä.
26. Ichiros chichibu cask strenght. Peaty. T. Raikas sadeaamun savu. M. Tuhkainen erittäin syvä. Upea kerta kaikkiaan. Raikkaus on tässä parasta. Koivua savua tunnelmaa. 92.
27. Rosebank 21yo. 93.
28. Clynelish 19yo #992013. T: ? M: Iso monumentti. Raikas, mutta voimakas. Kuin Arnold S. sitruuna suussa. 90.
29. Linkwood 24yo #586497, 53,8 % T: Ruohoinen, mutta syvä kuin fan, hieno nenä. M: Kuin kukan terälehtien heittelyä kedolla tyllimekkoisten böönien katsellessa tuota upeaa näkyä. 91.
30. Longmorn 24yo #191954, 53,7 % T: Bensainen. M: Entistä bensaisempi, jopa savuinen/lihainen. 91.
31. Tobermory 21yo #660881, 55,4 %: T: Parfyymia. M: Nahka-armeijan hyökki. Aukeaa veden kanssa isosti. Puuta kuin rautaruukin tehtaalla. 87.
32. Arran 18yo #896928, 50,5 % T: Iso kevyt sherry. M: Puuta. Kiva, mutta onko kummoinen? 87.
33. Bruichladdich 13yo Masterpieces 2002/2015, 60,2 % T: Rengasta. M: Noni. Aika railakas vesseli. Tarvitsee vettä, mutta avautuu sitten isosti. Silti fiilikseltään PC-sarja parempia. 89.
34. Finest Irish 22yo, 52,8 % T: Harmoninen kiva nokka. M: Kevyt, mutta hitto miten kiva maku! Isoa makua ja raikasta rodeotunnelmaa! WOO, nyt on hieno ja raikas uisge! 91.
35. Family owned speyside dist (= Glenfarclas). 92.
36. Ledaig 9yo, 56,5 %. 90.
37. Laphroaig 16yo TWE, 50,9 %. 90.
38. Berry's Laphroaig. M. Intensiivinen. Tää on kyllä aivan vitun kova! 93. Nojoo nyt on kyllä jo fiiliksiäkin pisteissä mut kyllähän tää on.
39. Berry's Bunnahabhain 1987 #2451: M. No nyt on kyl erittäin intensiivinen kakkaramakkara. 89.
40. Berry's Bunna 2006 7yo #800092. T. On likainen. Kumia. 87.

Toimituksen huomautuksena todettakoon, että tässä kohtaa lähti homma jo hieman laukalle. Jännää kuitenkin, kuinka hyvin seuraavat Bushmillsit toimivat paperilla selvästi vahvempien viskien jälkeen:

41. Bushmills 16yo 40% vittu kova drami.
42. Bushmills 21yo olososo , 40 %. 92.


Loppuilta vietettiin Signatoryn tiskillä, mutta siitä ajasta ei enää mitään kovin järkevää jäänyt mieleen. Näistä fiksuinta ostokamaa olisivat olleet Glendronachin 19yo PX ja Berryn Laphroaig. Glendronach säväytti erityisesti sen vuoksi, etten ole ollut suuri makean sherryn ystävä, enkä ole Glendronacheihin oikein muutenkaan päässyt ystävyysasteelle.

Summa summarum, hieno keikka taas, joskin konsepti on kyllä kovin haastava. Siis siinä mielessä, että tarkan markan mies joutuu optimoimaan kulutuksensa ja silti yrittämään pysyä tolpillaan. Josko ensi vuonna muistaisi syödä sen lounaankin...

The Whisky Show Lontoossa 3-4.10.2014

Edellisen viskivuoden ilman muuta kovin juttu oli The Whisky Show. Upeita löröjä ja hyvää tunnelmaa kiinteään varsin kohtuulliseen hintaan iskivät suomalaismieheen niin kovin, että liput tämänvuotiseen tapahtumaan piti hommata heti kun ne myyntiin tulivat. 145 £ kahden päivän viskeistä, ruoista ja kaffeista tuntui edelleen huippudiililtä. Ainoastaan viskilistaus hieman huoletti tässä alati kallistuvien viskien maailmassa. Muutamaa päivää ennen julkaistu listaus näytti kuitenkin edelleen varsin hyvältä (jos kohta toki edellisestä vuodesta heikentyneeltä), joten matkaan. Matkakumppaneina oli kaksi kaveria, joista molemmilla oli edellisenä vuonna emännät mukana ja toisella tämän lisäksi vain yhden päivän lippu. Toinen jätti tällä kertaa emännän kotiin ja toinen otti myös toisen päivän. Kehitystä tapahtuu pienin askelin.

Sään suosiessa lampsimme messujonoon lauantai-aamuna n. 1h20min ennen ovien avaamista. Paikalla oli jo parisenkymmentä innokkainta, ruotsalaiset Karuizawa-fanit paalupaikalla. Messuilla lanseerattiin jälleen pari reilu 30-vuotiasta Karuizawaa (toinen bourbon ja toinen sherry), ja näitä saisi ostaa yhden per lurkki muodolliseen 375 £:n hintaan. Jonon alkupää siis kävi reggaamassa itsensä sisään ja siirtyi sitten kaupan puolelle, jonne muodostui hetkessä kova jono näiden pullojen perässä. Hullu on maailma.

jonossa on tunnelmaa

Mutta tosiaan edellisen vuoden kokemusten mukaan Show:n jonossa seisominen on lystikästä puuhaa. Siinä on hyvin aikaa jutustella viskituttujen kanssa ja mehustella tulevaa. Lähellä on paljon kahviloita, joten edellisenä päivänä Finnairin loungessa hankittu suojatila saatiin latten voimalla sopivasti aisoihin. Muutenkin täytyy kehua upeaa Boroughmarketin aluetta, jossa Vinopolis sijaitsee: noilla huudeilla kannattaa ilman muuta piipahtaa, vaikka ei messuja olisikaan.

Ovien aukeuduttua käteen lyötiin tuttuun tapaan maistelulasi, dream dram token, ohjelmalehtinen ja safkalippu. Oma ideani oli pohjustaa reitti Glengoynella ja suunnata sitten etukäteen skautattua 40-vuotiasta Glen Gariochia kohti. Kyseisestä juomasta fiilikset myöhemmin, mutta tässä sen kummemmitta kommenteitta messuilla maistetut annokset:

1. Glengoyne 10
2. Glengoyne 12
3. Glengoyne 18
4. Glengoyne 21
5. Glengoyne 25
6. Glen garioch 12
7. Glen garioch 1999
8. Glen garioch 1973, 40yo cask 4297 (dream dram)
9. Ichiro's malt chichibu bottled 2013, 58,5 %
10. Hanuy joker, 57, 7%
11. Karuizawa 29yo bourbon cask (puolikas dream dram)
12. Karuizawa sherry cask (puolikas dream dram)
13. Glenmorangie 18
14. Glenmorangie 25
15. Glenmorangie Taghta.
16. Clynelish 18yo 50,6 % twe bottling
17. Bunnahabhain 16yo retro label, 55,6 % (ei kaksinen nenä, kumia yms mutta hieno tasapainoinen maku.)
18. Bowmore 25yo twe bottling. 50,1 % (pliisu nenä mutta upea laventelinen maku joka täyttää isosti suun!)
19. Highland Park 20yo the single malts of scotland, 50,9 %
20. Ardbeg 10
21. Ardbeg Supernova 2014, 55 % 
22. Elements of Islay AR5. (M: iso makean hedemäinen uuupea maku! Upea hedelmäisyys mutta ei päälleliimattua makeutta. 92.)
23. Elements of islay bw4, 51,6 % (nätti makeus maussa! Laventelia isosti. Tuoksu kohtuupliisu. 88.)
24. Elements of islay cl7, 58,5 % (tämäkin oli hyvä)
25. Port askaig 15
26. Port askaig 19, 50,4%
27. Bowmore 12
28. Bowmore Devil's Cask batch 2
29. Cardhu 15, 40 %
30. Talisker 2001-2012 Distiller's edition, 45,8 %.
31. Talisker 10yo
32. Benriach 24yo Single Malts of Scotland, 50,2 %
33. Aberlour 22yo 1990 Single Malts of Scotland, 54,1%
34. Glen Spey 25yo, 49,1 %
35. Michter's bourbon whiskey small batch 45,7 %
36. Mitcher's straigth rye, 42,4 %
37. Mitcher's small batch 43 %
38. Mitcher's 10yo bourbon, 46,4 %
39. Bruichladdich 23yo 1990 Signatory Cask Strength Collection, 51,4 %
40. Linkwood 28yo 1985 Signatory Cask Strength Collection, 53,4% (hi-a-no)
41. Blair Athol 1991 21yo, Signatory Cask Strength Collection, 58,0% (kuin intensiivinen huippuviini! Jaajaa!!)
42. Ben Nevis 1991 22 yo, #2909 Signatory Cask Strength Collection, 58% (ihan ok, ei ihmeellinen)
43. Bowmore 2000 14yo 54,4% (sori, ei tarkempia pullotietoja)
44. Teerenpeli Kaski (kannatuksen vuoksi)
45. Caol Ila 18yo, TWE masterpiece, 62,2 % (tämä oli oikein hyvä viski ja vahvimpia tuliaisehdokkaita.)
46. Laphroaig 18yo 50,9 %
47. Ben Nevis 43yo, 44,3 % (grainii ja singelii sekaisin)
48. Bowmore 15yo, The Single Malts of Scotland, 55,2 %

Toinen päivä:

49. Berry's Bunnahabhain 1987 c. 2787, 46 %
50. Berry's Blair Athol 1989 c. 6333, 46 %
51. Berry's Auchroisk 1991 c. 7476, 52,1 %
52. Berry's Glen Keith 1993 c. 97135, 55,2 % (mukava. 88.)
53. Berry's Sultmore 1997 c. 3581, 55,1 %
54. Berry's Srran 1997 c. 1, 46 %
55. Berry's Bunnahabhain 2006 c. 800092, 56,1 % (nuori monsteri, mutta ei huono)
56. Balblair 1999 2nd ed., 46 %. (Maukas hilloinen sherry! 88.)
57. Balblair 1990, 46 % (tummempaan ja syvempään menee. 90.)
58. Balblair 2000, Single Cask for TWE, 53 %. (Nätti syvä puhdas sherry. Ei muuta. 89.)
59. Balblair 1983, 46 % (nuoremmat Balblairit parempia)
60. Linkwood 15yo Old Malt Cask 50 % (mukava syvänkeltainen mellevä maku. Ikäänsä vanhempi. 90.)
61. Craigellachie 18yo 1995-2014 Old Malt Cask 50 %. (Ei niin kummoinen. 88.)
62. Clynelish 16yo 1997-2014 Old Malt Cask, 50%. (Ehkä paras maistamani clyne. 90.)
63. Invergordon 1988 25yo the Sovereign Single Cask, 58,1 %
64. Talisker 6yo, Hepburn's Choice 2008-2014, 46 %. (Ei kaksinen. 80.)
65. Laphroaig 14yo Old Malt Cask, 50 %
66. Bowmore 25yo Old and Rare, (t. Aika sulkeutunut. Mutta maku: syvä upea laventeli, herkku kerta kaikkiaan. Herkkä viski.)
67. Smögen 3,5yo hasse peters single cask, 55,7 %
68. Laphroaig 18, 48 %
69. Laphroaig 25
70. Highland park 18, 43 %
71. Highland park Dark Origins, 46,8% (hieman likainen tuoksu. Mutta maku: varsin monipuolinen ja kiva. Mausteinen, jännä, montaa asiaa suussa. Jätti positiivisen kuvan)
72. Macallan 25yo. 92.
73. Glenlivet 1981 32yo Signatory Cask Strength Collection, 52 % (uuuupea syvä maku: yksinkertaisesti vaan hieno viski. Tämä olisi ollut todella hieno pottu, ellei hinta olisi lähes 170 £)
74. Springbank 1969, 40yo, cask 263, 54,4 %
75. Glengraich 1976 signatory, 44,3 % (syvä ja messevä lörö. 91.)
76. Longmorn 22yo 1992 Single Malts of Scotland, 51,4 %
77. Benriach 24yo Single Malts of Scotland
78. Cl7 elements of islay (again)
79. Ar5 elements of islay (again. Piti vielä kokeilla ostoa silmällä pitäen, mutta 92 £/0,5 l oli kuitenkin liian suolainen)
80. Caol ila 18yo masterpiece (sama lopputulos kuin edellisen kohdalla)
81. Ben nevis 43yo blended, 44,5 %
82. Benriach 20, 43 %
83. Benriach 1999 13yo virgin american oak finish, 46 % (bulkkilörö. 82.)
84. Benriach 1996 sc, pedro ximenez sherry finish 2014 54,4 %
85. Benriach 17yo solstice, 50 %
86. Glendronach 18 allardice, 43%
87. Glendronach 18 tawny, 43 %
88. Glendronach 1995 19yo, px sherry cask finish, 52,5 %. (T. Upea syvä tuoksu! Erittäin positiivinen ensnenä! Suklaata, nannaa. M: suklainen meno jatkuu. Samettista nojatuolinkulmaa. 91.)
89. Kilchoman machir bay, 46 %
90. Kilchoman loch gorm. 46 %
91. Kilchoman port matured. 55% 3yo (t. Kohtupliisu. Mutta iso räjähdys suussa. Wow. Hyvä yhdistelmä. Makeaa nättiä savua. Isoa suuntäyttävyyttä. Tämä on iso viski. Ja kelaa ikää! 89.)
92. Kilchoman cask strength, 59,2 % (puhdas nätti lörö. Herättää kuitenkin kysymyksen kuinka kauan kilkko kestää kypsytystä. Oikein on kyllä pitkä jälkimaku. 87.)
93. Kilcho 100 islay 4th ed.
94. Highland park 14yo adelphi, 46% (ei kaksinen. Aika raaka. 82.)
95.  Bladnoch 24yo adelphi 1990, 59,3 %
96. Ardmore 14yo adelphi 55,6 %
97. Miltonduff 32yo adelphi, 54,2 % (oikein nanna! 91.)
98. Linkwood 24yo, adelphi, 57,7 % (iissoo viskii. Kovaa sherrymenoo. Kova lörö. 90.)
99. Longmorn 22yo adelphi, 53,6 %
100. Glen Garioch 21yo, adelphi, 59, 6 %
101. Sazerac
102. Stagg bourbon

Adelphin hinnat

Hätiköivä lukija saattaa vetää maistettujen viskien määrästä virheellisiä johtopäätöksiä: aikaa oli tänä vuonna käytössä molempina päivinä yksi tunti enemmän ja sitä paitsi syljin Ardbeg 10yo:sta puolet. Mutta mitä sitten jäi käteen? Yleisellä tasolla on todettava, että messujen kokonaistaso oli valitettavasti selkeästi huonontunut edellisestä vuodesta. Kriittisempi saattaisi jopa vetää sen johtopäätöksen, että konseptia on haluttu tarkoituksella muuttaa: tuplasti porukkaa sisään ja heikompaa viskiä tarjolle. Hyvin monilla tiskeillä merkittyä dream dramia ei ollutkaan tarjolla. Hyvin monilla tiskeillä tiskin ilmainen lippulaiva olikin dream dram, tai ainakin sitä piti heruttaa. Toki on ymmärrettävää, että näytteilleasettaja haluaa jollakin tavalla estää sen, että urpot tulevat tiskille ja pyytävät sitä kalleinta. Mutta samalla nämä messut ovat useamman vuoden tapahtumaa seuranneidenkin mukaan olleet juuri tosiharrastajille suunnatut, jolloin jotenkin pitäisi myös mahdollistaa se, että vaikkapa Laphroaig 25yo:n voisi maistaa ilman, mutta pitää ensin vetää koko range kymppivuotiaasta ja select caskista alkaen. Mutta on toki selvää, että hinnat nousevat ja tavara vähenee. Kuplan puhkeamista odotellessa.

Toinen iso havainto messujen jäljiltä liittyy myös samaan teemaan: todella hyviä viskejä oli hyvin vähän tarjolla. Aika paljon oli sen sijaan ihan hyviä viskejä, mutta kun tämän tason viskit vielä vähän aikaa sitten maksoivat 50-70 €, nyt ne olivat järjestään 80-90-100 puntaa. Puhumme siis esimerkiksi yksityisten pullottajien n. 12-20-vuotiaista tynnyrivahvoista viskeistä. Oikeastaan ainoa koju, joka vakuutti tässä mielessä, oli Signatory, jonka tuotteet olivat lähes järjestäen laadukkaita, vaikka toki nekin tuon sadan punnan luokkaa. Ja nyt puhutaan tosissaan kategorian "ihan kiva" viskeistä (omalla pisteytykselläni 84-88, max. 90). Vielä vuosi pari sitten 100 €:n pullon saattoi kuvitella olevan jo selvästi päälle 90 pisteen viski. 

Mainio Dronach. Mutta kallis.

Kokonaisuudessaan, kun edellisenä vuonna uusi lähtö oli selviö, nyt reissu oli erittäin hieno ja viskitapahtumana edelleen vallan mainio, mutta tuotteiden tason huonontuessa ei enää must. Näin kaksi kertaa käyneenä voi olla, että seuraavaksi suunnataan jonnekin muualle. Listataan kuitenkin vielä proot ja konnat:

Positiivista:

+ Signatory
+ tunnelma
+ show-pullotteet
+ ruoka ja kahvi
+ hinta-laatu edelleen kohdallaan
+ tunti lisää peliaikaa
+ Michter'sin bourbonit (aivan uusi tuttavuus)
+ Glenmorangien pössis. Uusi Taghta on erikoinen, mutta maukas

Negaa:

- merkittävästi huonontunut dream dram osasto
- merkittävästi huonontunut ilmaisten parempien pullojen tarjonta
- pullojen ostohinta karannut kenties lopullisesti?
- Finnairin business-luokan tarjoilu
- Signatorya lukuun ottamatta muut IB-pullottajat. Hunter Laing ei päässyt tänä vuonna vakuuttamaan. Berry'siltä ei löytynyt oikeastaan yhtään herkkua. Adelpheissa oli pari hyvää, mutta hinnat niin kovia, ettei niitä viitsinyt harkita.
- Benriachin tiski. Edellisen vuoden huipputarjonnasta täyteen pohjanoteeraukseen.


Niin se messujen paras viski? Signatoryn Springbank. Siitä vielä omat nuottinsa myöhemmin.

Nam. Tuota kädessä olevaa Glenlassaugh'ta en maistanut.

 

Etukäteen kiinnostava viski. Jälleen kategoriaan "ihan kiva". Helppo ostos 70 euroon, mutta ei enää 120:een.

Tätä voi suositella varauksetta. Puhdas ja nätti Ila. Jäi silti hyllyyn, koska olen töissä julkisella sektorilla.

Michter's yllätti puun takaa todella laadukkailla tuotteilla. Tai sitten meni loppuillan piikkiin.

Arppa teki kauppansa

showpullohinnasto

Loppuun muutama Lontookuva

 

One doesn't just simply walk into Morden

 

 

 

The Whisky Show Lontoossa 5-6.10.2013

Nykyään sitä tuntuu, että kaupunkilomille tarvitsee jonkun tekosyyn. Se voi olla konsertti, fudismatsi tai vaikkapa viskitapahtuma. The Whisky Exchangen järjestämä The Whisky Show on vuotuinen viskin hevijuusereiden tapahtuma, josta olin kuullut paljon hyvää. Kohtuuhintaiset lentoyhteydet Lontooseen ja kalenteriin sopiva ajankohta mahdollistivat tilanteen toteamisen paikan päällä. Niinpä iskuryhmä pakkautui koneeseen perjantaiaamuna valmiina neljän päivän intensiivistä kaupunkilomaa varten. 

Jo kentällä näkyi lukuisia muitakin viskituristeja matkalla samaan tapahtumaan. Ilmeisesti Whisky Showlla on jo vakiintunut tapahtuman nimeen vannova kävijäkuntansa, koska moni ei ollut meidän tapaamme ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Monista viskimessuista poikkeavan WS:sta tekee sen hinnoittelu: messut maksavat 99£/päivä, mutta dramit, ruoka ja kahvit kuuluvat samaan hintaan. Ainoastaan tarjonnan ylin high end (yli tuhannen punnan pullotteet) on saatavissa lisämaksulla, mutta päivälipun hintaan kuului yksi dream dram token, jolla tällaisen herkkuviskin saattoi itselleen lunastaa.

Onni suosi viskimatkaajaa, sillä Lontoossa oli hurmaava loppukesäinen sää ja suurimmalti osin T-paitakeli. Menimme paikan päälle lauantaina n. klo yhdentoista maissa messujen avatessa klo 12, ja jonossa oli jo parisenkymmentä innokasta. Jonottelu meni kuitenkin mukavasti fiilistelyn ja viskilistan merkeissä sekä uusien suomalaistuttavien kanssa jutustellessa. Kun ovet sitten vihdoin aukesivat, oli tunnelma kuin lapsella karkkikaupassa. Mikä olisikaan se ensimmäinen drami, jolla peli avattaisiin?

Vinopoliksen alue oli muutoinkin erittäin tyylikästä osaa Lontoosta. Suosittelen.

Messualue jakautui kahteen osaan, ja tiskit olivat hyvin hallittavissa siten, että jos kaverinsa välillä hävitti, ei heitä ollut vaikea löytää paikalta myöhemmin. Pääalue oli ehkä suunnilleen samaa kokoa kuin Uisgessa Vanhalla ylioppilastalolla, ja lisäksi oli hieman pienempi sivualue, jonka yhteydessä oli sitten muutamia hieman poikkeavia palveluntarjoajia, kuten hyvin toimiva kahvila. Tietyt isot brändit olivat panostaneet osastoonsa merkittävästi, muun muassa Balveniella oli varusteltu tynnyrisepän paja mukana, ja yleisö saattoi seurata sepän työskentelyä tynskänsä kanssa (meluisaa touhua, sanalla sanoen). Erillisessä tilassa oli sitten ruokalansa, jossa tarjoiltiin ihan maukkaat ja asiansa ajavat viskiteemaiset pöperöt.

Mutta ne itse viskit. Valikoima oli päätä huimaava: lähes viisisataa tuotetta, joista valtaosa oli tislaamojen perusrangen ulkopuolelta. Esimerkiksi yksityisillä pullottajilla tuntui yleisesti ottaen olevan niitä hieman parempia pulloja tarjolla. Myös perusmerkeillä oli monilla tynnyrisampleja mukana, ja yhdellä tiskillä saattoikin viettää pitkän tovin koko rangen läpi maistellen ja esittelijöiden kanssa turisten. Upeaa oli nimittäin se, että vaikka tapahtuma oli molemmilta päiviltä loppuun myyty, ei paikka ollut laisinkaan ruuhkainen, eli drameja ei tarvinnut jonottaa ja esittelijöillä oli yleensä aina aikaa asiakkaalleen. 

Tunnelma oli lisäksi upea. Toki puheensorina hieman voimistui tapahtuman loppua kohti, mutta näin vain yhden selvästi humaltuneen henkilön (en puhu nyt itsestäni), ja muiden osalta homma pysyi hienosti lapasessa ja hyvähenkisenä ilkamointina. Esittelijät olivat myös hienolla tavalla hommassa mukana ymmärtäen, että ihmiset olivat paikalla nauttimassa olostaan ja maistelemassa hienoja tuotteita, joten nihkeilyä tai paukkujen pihtailua ei esiintynyt. Jokusia parempia drameja säilytettiin tiskin alla ilmeisesti "gimme the oldest one you got" -asiakkaiden varalta, mutta tavaraa löytyi aina, kun pyysi.

Niin, ja kun suomalaiselle tarjotaan etukäteen maksettua viinaa, niin aikaa ei toki kannattanut käyttää turhaan nuottien kirjoitteluun. Kirjoitin muistiinpanot vain muutamista erikoisemmista pullotteista, mutta muutoin laitoin ylös vain, mikä pullo oli kyseessä. Lista on nähtävissä alla. Erityisen hyvä kuva jäi kuitenkin Berry Bro's -yksityisestä pullottajasta sekä Hunter Laingin ja Signatoryn tiskeistä. Ainoa hieman nihkeämpi meininki oli Douglas Laingin tiskillä: pari heidän uudesta Old Particular- sarjasta maistettuani saatoin todeta, etteivät nuo olleen erityisen particular.

Ensimmäisen päivän maistot (ja kommentti, mikäli jotain erityistä): 

1. Glengoyne 18 (hyvä startti)
2. Glengoyne 21 (varsin jees)
3. Clynelish 1996 Masterpiece
4. Brora 35 (Dream Dram, nuotit myöhemmin)
5. Johnny Walker Blue Label
6. Dalwhinnie 25 (yksi kovimmista positiivisista yllätyksistä. Hieno viski.)
7. Knockando 25 (ei kaksinen)
8. Balvenie 17 Doublewood
9. Balvenie 30
10. Talisker35 (Dream Dram. Nuotit myöhemmin)
11. Glenlivet 21
12. Glenlivet 25
13. Glenlivet 18 Single Cask (OB)
14. Glenlivet Nadurra CS (toimiva perusviski. Ostan, jos saan alle 40 €)
15. Lagavulin Cask Sample 1993. Sherry butt # 352 (Dream Dram. Nuotit myöhemmin)
16. Kilchoman 2007
17. Kilchoman 100% islay 3rd ed. (viljainen. Ei omaan makuun)
18. Kilchoman 2008/2013 Single Cask for Whisky Show (paperilla tuliaiskamaa, mutta pettymys)
19. Benriach 1998 SC #7633 3distilled (Mallasviskiseuran 15yo pullon lähipullo. Esittelijän mukaan "almost identical")
20. Benriach 16
21. Benriach 25
22. Benriach 25 Authenticus (molemmat 25yo:t olivat kyllä herkkuja)
23. Benriach1977 Single Cask #1031 (Liian makea. Pisteet: 88)
24. Caol ila 31 Signatory
25. virhe kirjanpidossa
26. Ichiros malt 2009/2013 port pipe (port päälleliimattu)
27. Ichiros malt 2009/2013, Quarter Cask. 53,5% (vittu, hyvää!)
28. Asama, 1999/2000, 50,5% (en niin kaksinen)
29. Karuizuva 30yo bourbon #8606, 55,8%
30. Karuizuva 31yo, sherry #3555, 60,6% (näitä enemmän rahoissaan olevat suomalaiset ostivat hullun lailla. Valtavan intensiivinen sherryviski. Omat pisteet: 92. 350 £)
31. Kilkerran, sherry
32. Springbank 15
33. Longrow 18 (en oikein päässyt Campbeltownin tavaraan sisään, vaikka vanha tuttu Longrow 14yo Burgundy wood lähtikin matkamuistoksi)
34. Glen Garioch 21 Old Malt Cask, 50% (ei erityinen)
35. Glen Ord 21 Old Malt Cask, 50% (Kovimpia ostosuosikkeja, herkku)
36. Glenrothes23yo Old and Rare, 56,5%
37. Glencadam 34yo, Old and Rare, 50%. (Ainoa muistiinpano tästä oli pisteet: 92. Sama pullo oli Mallasviskiseuran tilaisuudessa, jolloin se maistui myös 92:n arvoiselta. Eivät nuo 36 viskiä alla paljoa vaikuttaneet).
38. Craigduff 1973 40yo
39. Mosstavie 1979 34yo Signatory, #1353, 50,3% (Tämä oli herkku. Painin 155 £:n hinnan kanssa pitkään, mutta jäi sitten ostamatta)
40. Glenlochy 1980-2012 #1759, 60,1% (Painiessani Mossatavien kanssa, maistoin sitten tämän sen vieressä olevan pullon. Pannahinen, sehän oli vielä herkumpi, huikea suorastaan! Kun hintaa kuitenkin oli päälle 300£, ei rahkeita ollut)
41. Glen Mhor 1982 Signatory.
42. Clynelish 1995 17yo Signatory

Naama seuraavana aamuna

Toisen päivän maistot:

1. Highland Park 21
2. Bunnahabhain 21 1991-2013 Old Malt Cask
3. Caol Ila 18 Old Malt Cask
4. Port Ellen 35 Old and Rare (Dream Dram, nuotit myöhemmin)
5. Glen Ord (uusintamaisto. Silti yli budjetin, vaikka upea olikin)
6. Bunnahabhain 1988 SC, Berry Bros & Rudd, 49,8%
7. Glen Grant 1974 Berry Bros & Rudd (Upea. Hintaan 137£ todella close call. Menimme vielä messujen jälkeen Berryn kauppaan ja maistoimme tuon. Kun hinta kuitenkin siellä oli 150£, oli se kenties se ratkaiseva ero ja pullo jäi hyllyyn)
8. Armagnac XO Berry Bros & Rudd
9. Littlemill 1990 #16 Berry Bros & Rudd (hieno)
10. Longmorn 1992 #71768 Berry Bros & Rudd , 46% (lähti tuliaisiksi)
11. Berry imperial 1995, Berry Bros & Rudd 46% (tämänkin olisi voinut poistaa)
12. Aultmore 1997 #970003582, Berry Bros & Rudd, 46% (heikompi tapaus)
13.  Glenlivet 1974 for The Whisky Show, Berry Bros & Rudd. (hieno pullo tämäkin, eikä paha hinta 150 £)
14. Tamnavulin 21 Show bottlind, 48,2%
15. Dailuaine 29 show bottling, 53,2%
16. Linkwood 16yo show bottling, 48% 
17. Caol ila 18yo show bottling 56,1% (nämä kaikki show-pullotteet olivat hieman pettymyksiä)
18. Glen Garioch 1995-2012 (ehkä messujen paras bang for buck -pullote. Upea viski, hyvin ikää, tynskävahva, 1st fill tynskä ja 50£ hintaa)
19. Glen Garioch 1999-2013 Sherry (intensiivinen ja hieno tuoksu, mutta muutoin sitten hieman pettymys
20. Glen Garioc 1971 Cask 2038 (Dream Dram. nuotit myöhemmin. Ehkä)
21. Glenfarclas 30
22. Glenfarclas 40 Tarjolla oli Dream Drameissa myös 1962 family cask. Nenä oli upea, mutta paremmin tietävät sanoivat, että maussa puu oli jo mennyt yli)
23. Auchroisk 30 Single Cask #2122 (Diageon kamaa. Ei vakuuttanut)
24. Glenmorangie Signet (maistettu suklaiden kanssa. Suklaat olivat parempia kuin viski. Monet hehkuttavat Signetiä, mutta itse preferoin 18yota)
25. Jameson Vintage Reserve
26. Glen Scotia 21 Douglas Laing Old Particular, 51,5% (heikko)
27. Arran 17 Douglas Laing Old Particular, 48,4% (eipä vakuuttanut tämäkään)
28. Clynelish 24, Adelphi 53,1 %
29. Tobermory 18, Adelphi, 58,8%
30. Mosstowie 1979 Signatory (uusintamaisto)
31. Glenrothes 6 Adelphi, 67,2% (huikeat voltit ja silti mahtava juotavuus)
32. Bruichladdich Islay Barley 2007 (jos new makea haluat, niin tässä olisi. Aika heikko)
33. Bruichladdich Scottish Barley The Classic Laddie (ei vakuuttanut tämäkään)
34. Bruichladdich Black Art 4
35. Octomore 6.1
36. Old Pulteney 17
37. Ben Newis Cask Sample 25yo
38. Ben newis cask sample white port
39. Ben nevis 10 (piti ottaa vielä yksi drami, kun oli niin hauska esittelijä!)
40. AnCnoc 22
41. Speyburn 25, 46%
42. Balblair 1975
43. Ryerye, Kyro Distillers raakatisle (lupaavaa kamaa. Palataan tähän)
44. Hudson manhattan rye
45. Thomad handy sazerac, 64,2%
46. George t. Stagg, 64,1%
47. Aultmore21 Old Malt Cask
48. Dalmore18
49. Dalmore King Alexander III
50. Glenrothes 6 Adelphi, 67,2% (kuka arvaa syyn illan viimeiselle?)

Yhteenveto: Kerta kaikkiaan upea tapahtuma! Saa nähdä, mihin suuntaan The Whisky show kehittyy, mutta jos vain kynnelle kykenen, niin mukana olen jatkossakin. Ainoastaan tuota 35-vuotiasta Port Elleniä pitää jatkossa välttää. Veikkaan nimittäin sen olleen pilaantunutta, sillä sen verran maanantaiaamuna mahassa kiersi. Terveiset kaikille tavatuille suomalaisille ja erityiskiitokset mukavasta löröttelyseurasta muutamalle uudelle ystävälle!

Ei se Lontoo silti itsessään kovin nätti kaupunki ole

Japsi teki kauppansa.

Itä-Lontoon ghettoa