Longrow 14yo, 46 %

Longrow'n 14yo Burgundy Wood on tehnyt kovan vaikutuksen, ja nyt siis maistossa normiversio tästä 14-kesäisestä. 

Longrow 14yo, 46 %

Tuoksu: Ensimmäinen reaktio tästä on liuotin, mutta se menee tosi nopeasti ohi ja jäljelle jää vaniljainen makeus. Ei kovin raikas vaan hieman tumman/tunkkaisen puolelle kääntyvä. Lasin pyörittely tuo eteerisiä öljyjä, sitruksen kuorta (ei sitä kirpakkaa osiota). Tuoksu ei ole erityisen herkku, mutta se silti mahdollistaa hyvänkin maun, joten katsotaan.

Maku: Maltillinen laskeutuminen, sitten hieman tynnyrin puisuutta ja yllättävän kova alkoholi. Alkoholin jälkeen juureva mausteisuus leviää suuhun. Varsin kova ja ohut viski, ei vakuuta. Ei mauiltaan kovin rikas. Suuhun jää hieman epämiellyttävän maltainen fiilis. 77.

AnCnoc 1991, 46 %

Lounastunti, tuo viskinystävän paras kaveri. Teerenpelin joulukalenterin luukkutarjous ei tänään ollut mikään tarjous, koska AnCnoc 1991, 46 %:n normihinta oli halvempi, mutta kivaa ideaa kannattaakseni kävin maistamassa 2centtisen, 3,75 €.

Tuoksu iskee terävänä ja fenolisen öljyisenä. Yleisfiiliksessä on jotain samaa kuin Caol Ilassa, mutta raikkaampana eikä savuisena. Ruohoisuutta. Petroolisuuden alta löydettävissä hunajaista makeutta. Kuitenkin tietty liuotinmaisuus vahvasti läsnä, mikä ei lupaa erityisen hyvää maun osalta.

Maku jatkaa tuoksun öljyisyyden viitoittamalla tiellä, mutta melko kipakan pippurisuuden ryydittämänä. Suutuntuma on kuitenkin varsin pehmeä. Viski kuivattaa hienokseltaan suuta eikä se ole kovin hedelmäinen. Hentoa turvetta ja vaniljaa jälkimaussa, mutta tietty raakaöljymäisyys on kyllä tässä vahvin piirre. Ensimmäiset hedelmän pilkahdukset tulevat jälkimaun lopussa, jolloin on mahdollista löytää aprikoosia ja mangoa.

Alkoholin pippurisuus antaa tälle viskille luonnetta, mutta se jää sittenkin hieman päälleliimatuksi. Kohdalleni osuneessa dramissa ei ollut oikein hedelmää eikä savua, mutta viski ei myöskään onnistunut täyttämään tätä tyhjiötä riittävästi. Tietty force antaa pisteiksi 77.

Loppuun vielä Teerenpelin menun luonnehdinta: "Aromissa vaniljaa ja karamellia. Tammisuutta on myös tuoksussa. Hedelmäinen, jossa kevyttä turvetta ja suolaisuutta. Pitkä jälkimaku." Pitkä jälkimaku on mielestäni myyntipuhetta, ainakin jos verrataan esim. Highland Parkeihin. Mutta kyllähän tuon hennon turpeen jonkin aikaa maistaa. En laittaisi ostoskoriin.

Torstai-maistelua Sellon William K:ssa

Lyhyt esittely vieraskynän takaa: Olen tainnut osittain vaikuttaa bloginpitäjän viskiharrastuksen syntyyn, tarjoamalla kaverille omia suosikkiviskejäni hyllystäni vuosien varrella erilaisten illanviettojen yhteydessä. Parhaiten on tainnut osua Balvenien 21yo PortWood, mikä taitaa edelleen pitää kärkipaikkaa bloginpitäjän pistetilastossa. Mainio viski minunkin mielestäni. Oma viskiharrastukseni lähti liikkeelle osin sattuman kautta vuonna 2005, kun ulkomaankomennuksella ollessani tarjoutui edullinen verovapaa mahdollisuus kartuttaa pullokokoelmaa, ja samaan aikaan läheiseksi kollegaksi löytyi viskientusiasti. Viskimakuni on kohtuullisen monipuolinen - olen koulukuntaa "Joka tilanteeseen oma viski". Toisaalta arvostan savuisen suolaisia islay-viskejä, mutta myös hunajanektarimaisia speysideja, ja nyt onkin hakusessa se täydellinen tasapaino näiden ominaisuuksien välillä. Muutaman vuoden jälkeenkin olen vasta harrastukseni alussa, ja bloginpitäjän systemaattimuus ja omistautuneisuus harrastukselle on inspiroinut allekirjoittaneenkin taas uudelle entistä määrätietoisemmalle polulle mallasviskien pariin.

-Ville

Villen maisteluita:
Töidenjälkeistä maistelutuokiota vietettiin Sellon William K:ssa kolmen lasin verran. Yleisenä huomiona paikasta on ystävällinen palvelu, ja hyvä yhdistelmä sekä oluita että viskejä. Erillinen viskilista kuitenkin puuttui, joten valintaa piti tehdä pullorivejä tarkkailemalla ja hintatietoja kyselemällä. Varsinaista asiantuntijapalvelua ei tällä kertaa tiskin takaa ollut tarjolla.

Bowmore 15yo Darkest (9,7e/4cl)

Tuoksu: Karamellia, toffeeta, oranssia hedelmää, miellyttävä savu.

Maku: Kuivempi kuin odotin, suutuntuma ohuehko, seuraavilla hörpyilla makeus jo tulee perässä, kuivaa sherryä, savu kivasti taustalla, turpeisuutta myös ilman savua, kytevää risukkoa? Oikein maukas kun päästiin vauhtiin, ja lopulta suukin täyttyi ja jälkimaku löytyi miellyttävästä nektarimaisuudesta.

85p.

Bunnahabhain 12yo (8e/4cl)

Tuoksu: Pehmeä, mallasta ja tammea löytyy, savu vähemmän ja sekin aika makeaa, taustalla makeaa hedelmäkompottia, mutta myös aika pistävää lääkemäisyyttä tai tinneriä. Ei ihan nappi.

Maku: Kyllä on ohut suutuntuma, ei täytä suuta, kuiva, alkoholimaisuutta, enemmän mallasta kuin savua, epämiellyttävää lääkeyrttiä, ei mitään hedelmäisyyttä tai makeutta, paitsi maltaista(?) tunkkaista versiota. Ei oo mun viski. En uskoisi islay'ksi jos en tietäisi.

77p.

Glendronach 18yo (13e/4cl) - onkos tää muuten Speyside vai Highland?

Tuoksu: Kuivattua hedelmää, olisko luumua tai rusinaa ehkä?, todella kivaa muutakin makeaa hedelmää, sitrusta tai aprikoosia myös, jopa viinirypälettä, jokatapauksessa huippuhyvä tuoksu. Puun savua myös mukana, ja ehkä nahkaa tms. paksumpaa tuoksua. Tätä haistelee mielellään!

Maku: Sherrypommi! Huikean kuivan viinimäinen sherryaromi, täydennettynä mausteisuudella. Taustalta nousee makeutta ja rusinaa, mutta jälkimaku silti hyvin kuiva, viinimäinen, puhdasta sherryä? Varsin kiva ei-savuviski, tätä haluaisi lisää.

90p, mutta tuoksu ansaitsisi enemmän

Vierestä hyllyllä olisi löytynyt myös Glendronach 33yo, mutta olisi mennyt vähän kalliiksi..