Lounastunti, tuo viskinystävän paras kaveri. Teerenpelin joulukalenterin luukkutarjous ei tänään ollut mikään tarjous, koska AnCnoc 1991, 46 %:n normihinta oli halvempi, mutta kivaa ideaa kannattaakseni kävin maistamassa 2centtisen, 3,75 €.
Tuoksu iskee terävänä ja fenolisen öljyisenä. Yleisfiiliksessä on jotain samaa kuin Caol Ilassa, mutta raikkaampana eikä savuisena. Ruohoisuutta. Petroolisuuden alta löydettävissä hunajaista makeutta. Kuitenkin tietty liuotinmaisuus vahvasti läsnä, mikä ei lupaa erityisen hyvää maun osalta.
Maku jatkaa tuoksun öljyisyyden viitoittamalla tiellä, mutta melko kipakan pippurisuuden ryydittämänä. Suutuntuma on kuitenkin varsin pehmeä. Viski kuivattaa hienokseltaan suuta eikä se ole kovin hedelmäinen. Hentoa turvetta ja vaniljaa jälkimaussa, mutta tietty raakaöljymäisyys on kyllä tässä vahvin piirre. Ensimmäiset hedelmän pilkahdukset tulevat jälkimaun lopussa, jolloin on mahdollista löytää aprikoosia ja mangoa.
Alkoholin pippurisuus antaa tälle viskille luonnetta, mutta se jää sittenkin hieman päälleliimatuksi. Kohdalleni osuneessa dramissa ei ollut oikein hedelmää eikä savua, mutta viski ei myöskään onnistunut täyttämään tätä tyhjiötä riittävästi. Tietty force antaa pisteiksi 77.
Loppuun vielä Teerenpelin menun luonnehdinta: "Aromissa vaniljaa ja karamellia. Tammisuutta on myös tuoksussa. Hedelmäinen, jossa kevyttä turvetta ja suolaisuutta. Pitkä jälkimaku." Pitkä jälkimaku on mielestäni myyntipuhetta, ainakin jos verrataan esim. Highland Parkeihin. Mutta kyllähän tuon hennon turpeen jonkin aikaa maistaa. En laittaisi ostoskoriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti