Villen vieraskynä: Laproaighia tynnyrivahvuisena

Iltaani tuli viihdyttämään Pastaaks' tässä -Simo mukanaan muutama viski. Illan palettia pohdittuamme päädyimme varsin herkulliseen nelikkoon, nimittäin neljään tynnyrivahvuiseen Laproaighiin. Mukana oli molemmille uusia viskejä maistettavaksi toisen hyllystä, sekä pari vanhaa tuttua.

Riviin päätyivät:

- Laproaigh Cask Strength (Green Stripe) 57,3%, jonka Simo kertoi avanneensa jo vuonna 2000. Eli pullote on ilmeisen iäkästä sorttia. Näitä vanhempia Cask Strength -painoksia on kovasti kehuttu, eikä pitkä ikä avatussakaan pullossa välttämättä tee tynskävahvuiselle Lapparille pahaa?

- Laproaigh Cairdeas 2011 Ileach 50,5%, joka on jo kertaalleen maistettu yhdessä. Tällöin seurassa oli muita Lappareita, joten hauska nähdä miten pullo pärjää tässä seurassa.

- Laproaigh Cairdeas 2012 Origin 51,2%, minkä avaamista jaksoin odottaa pari viikkoa ennen sen päätymistä nyt arvoiseensa seuraan. Simo oli ottanut jo varaslähdön edellisellä viikolla omasta pullostaan, samoin Eläväpullo.

- Laproaigh 21yo, Great Cask Series by Whiskyman, Bourbon Hogshead 48,4%, mikä on ollut oman viskikaappini helmi, joskin aika vaativa viski. Vaatii toimiakseen herkkää ja myös hyvin marinoitua suuta, mutta saanut hyvinä hetkinään minulta parhaat pisteet kaikkien juomieni viskien joukosta. Tässä luulisi olevan hyvä paikka tälle herkulle?

No miltä ne sitten tuntuivat? Ensinnnäkin mukava huomio on se, että jo haisteluvaiheessa molempia osapuolia, varsinkin sivullekirjoittanutta, alkoi suorastaan naurattamaan, kun olivat niin perkeleen hyvän tuntuisia kaikki! Omanarvon tuntoinen viskientusiastihan löytää herkästi korjattavaa juomassa kuin juomassa, mutta melkeinpä ylisanat loppuivat kesken. Toki leppoisalla ajankohdalla ja mukavalla tunnelmallakin lienee osansa asiassa - molemmilla tuntui olevan hyvä viskipäivä - mutta on kyllä rehdisti nostettava Laproaighille hattua. Tekevät hienoa viskiä. Sitä kuuluisaa Distillery Characteriakin metsästettiin, mutta vaikka jollakin tavalla tutunoloisia viskit olivatkin, onnistuimme silti aika erilaisia huomoioita niistä nostamaan.

Täsmällisiä maistelunuotteja ei tällä kertaa saatu aikaiseksi erinomaisia sihteerikön aineksia osoittavan Eläväpullon puuttuessa joukosta, mutta ohessa muutamia huomiota kustakin viskistä sekä annetut pisteet.

Laproaigh Cask Strenght 57,3%, pullomerkintä L01, avattu v.2000
Pyöreän ryhdikäs, savustussavua, lihaisa 'medium rare pihvi'. Ollaan lapparin ytimessä. "Tää on sikahyvää". Suuntäydeltä lapparia. Jännä miten makeus tulee makuun. Jopa lempeän pehmeä kaikista volteistaan huolimatta. Ei kertakaikkiaan mitään alkoholin poltetta vaikka on illan eka viski. Mehevä, leppoisa, miellyttävä, ei juurikaan lääkemäisiä piirteitä mitä olisi odottanut, lihaisan maukas. Loppumaistoissa vähän jodia, mikä oli turpeisuuden alla pitkään.
Simo: 92pt
Ville: 92pt

Cairdeas 2011 Ileach 50,5%
Nyt on myös parfyymiä, maustepippuria, neilikkaa, syysaamua. Keltaisia hedelmiä ja raikkaita juttuja. Savu on tosi miellyttävää sorttia. "Supermaukas tuoksu." Pihkaisuutta nousee, jopa tervaa? Kahvia kauempaa haisteltuna, neilikkaa, kardemumaa, jotain mausteisia juttuja mitä muissa ei oo. Vaniljaa. Maussa kevyt sisääntulo, sitten nykäisee. Alkoholi haihtuu voimakkaasti suuhun kun on ensin asettunut, ja sen mukana tulee kaikki aromit. Kirpeyttä ja keltaista hedelmää mukaan makuun, vähän kuivempi kuin tuoksu odotti. Kaikki mitä tulee tulee kerralla mutta se kaikki on tosi hyvää. Vähän äkkiväärä on, mutta tähän lämpenee ajan kanssa. Eniten tanniinia. Kuiva, jopa tamminen 2012 Cairdeasiin verrattuna. Kuiva sininen tupruava savu nousee nenään kun jälkituoksua tuoksuttelee.
Simo: 89pt
Ville: 89pt

Cairdeas 2012 Origin 51,2%
Punasempaan suuntaan mennään sitten, mehukkuutta on enemmän. Kovin on maukas tuoksu, jotenkin tutumpi kuin edellisessä. Onkohan tää sitä quarter caskia? Makeampi maku 2011 Cairdeasiin verrattuna. Ei kuivata suuta, vaan miellyttävän paksun öljymäinen suutuntuma. Mausteinen maku tulee eka, täyttää suun alkoholilla, vyöryy päin, savua juuri sopivasti. "Miellyttävää on kaikkinensa." Lopupuolella maku kääntyy pähkinäiseen pehmeyteen, sitten jälkimaussa lääkemäinen lakritsi. Ruskeita sävyä, sikarilaatikkoa ja puuta myös. Oikeaa herkkua. Suussa on paksu olo vielä pitkään siemailun jälkeen.
Simo: 91pt
Ville: 94pt


Molemmista Cairdeaksista puuttuu suola muihin verrattuna - niissä ei ylipäätään ollut samaa merellisyyttä kuin kahdessa muussa.


Great Cask Series by Whiskyman 21yo Bourbon Hogshead 48,4%
Ilmakuivattua kinkkua, jalohomeisuutta, sientä, merta, tryffeliä, makeutta mukana tuoksussa. Kihelmöivä, mutta aatelisempi muihin verrrattuna. Kompleksinen maku, ei suinkaan helppo. Tosi jännä. Paljon makeutta, pehmeyttä, takkatulta, sitten nykäisee savu aika voimalla, sitten vielä uusi hyöky joka antaa makeansuolaista salmiakkia ja hunajaisuutta mukaan. Jälkimaussa lääkeyrtin jälkeen vielä yksi lisäkerros asioita. Parfyyminen loppu. Sekä hyökkäyksiä että mehukkuutta. Mertakin on. Välillä hyökyy ja välillä taa hyvin pehmeää. Hienostunut viski tässä seurassa. Vaiheittain antaa juttuja. Tokalla kerralla maistettaessa antaa relusti salmiakkia, suolaista mausteisuutta. Ennemmin Halvan sinistä suolasalmiakkilakua kuin peruslakritsaa? "Wau."
Simo: 94pt
Ville: 93pt