Vuonna 2005 perustettu piskuinen Kilchoman on ensimmäinen uusi Islay-tislaamo 124 vuoteen. Ei siis ihme, että se on saanut innostunutta kohkausta osakseen, kun uusia julkaisuja on nyt muutaman vuoden ollut tarjolla ja ne ovat vieläpä maistuneet varsin hyviltä. Kilchoman on päässyt aloittamaan suoraan huipulta siinä mielessä, että nollasta lähtiessä on helppo ottaa huomioon alalla vallitsevat preferenssit. Niinpä Kilchoman kasvattaa ja mallastaa (ainakin osittain) itse oman ohransa ja tekee muutkin viskin valmistuksen työvaiheet saarella. Noin 100 000 litran vuosituotannollaan Kilchoman on kärpässarjaa kun verrataan esimerkiksi Ardbegiin (miljoona litraa) tai Glenfiddichiin (10 miljoonaa litraa). Maistoimme neljä Kilchomania rinnan ja tältä ne maistuivat.
Kilchoman Summer Release 2010, 46 %
Summer 2010 on yksinomaan ex-bourbon-tynnyrissä kypsynyt ja hitusen yli kolmivuotiasta.
Tuoksu: Ruohoinen kuiva savuisuus. Kaskettua puistikkoa, yrttisyyttä. Viskin saadessa ilmaa savu muuttuu kovaksi ja nuoren energiseksi. Auki oleva ja pyöreä savuisuus. Tuoretta puuta ja kuivia keppejä.
Maku: Suuta kuivattava ensituntuma, sitten varsin kova pistäväkin hyökkäys suuhun. Holi polttelee 46 %:a enemmän. Varsin raaka ja nuori kokemus. Jätti vielä tekemistä. Olisin toivonut tuoksun pohjalta enemmän. Makean ja savun yhdistelmä ei kuitenkaan ole huono. 83.
Ville: T: Fiilistelen kauhean miellyttävää savua. Sinisyyttä. Ei tinnerisyyttä tai alkoholisuutta, jota joskus kilchossa maistan. M: Parhaimpia savuja mitä olen kokenut. Alkoholi nousee aika nopsaan ja suoraviivaisesti ja käy aika korkealla. Mutta se kyllä sitten taittuukin nopeasti ja jättää aika kivan fiiliksen. Yleistuntuma on raikas. Makupaletti toki saa aika vähän tukea savun lisäksi: jotain vihreää ruohoisuutta tai sitrusta ehkä. Jälkimaussa bourbon-vaniljaa. Parasta tässä on kuitenkin suoraviivainen ja rehti savu. Villen pisteet: 87.
Miklos: T: Savusta tulee ensimmäisenä smokehead mieleen. Miellyttävä ja pehmeä. M: Vakuuttava ensipuraisu. Erinomainen. Hieno savu, jonka jälkeen nousee makeus. Suoraviivainen, mutta omassa kastissaan hyvä. Alkoholia sopivasti. Maku ei hävinnyt tuoksulle. Jotain kuitenkin puuttuu, koska muuta ei sitten oikein saanut irti. Mikloksen pisteet: 85.
Kilchoman Spring Release 2011, 46%
Spring 2011 koostuu 3- ja 4-vuotiaista ex-bourbon-kypsytetyistä tisleistä. Näistä vanhempia on viimeiselty muutama viikko oloroso-sherrytynnyrissä.
Tuoksu: Selvästi makeampia ja banaanisempia tuntemuksia. Fudgea. Tummempaa ja sinisempää savua tulee sitten makeuden alta esille. Sitten savu ottaa oman paikkansa erittäin miellyttävänä ja voimakkaana. Pieninä määrinä petroolimaisuutta nousee myös. Machirin jälkeen miellyttävän suoraviivainen.
Maku: Suutuntuma on pehmennyt, samoin alkoholin pisto. Yleistuntuma on pehmeämpi ja tasaisemmin suuhun levittyvä. Jälkimaku alkaa nyt toimia: makean maitosuklainen, hieman ardbeg-tyyppinen. Pieni vesitilkka ei oikeastaan tuo mitään lisää, leikkaa vain hieman terävyyttä. 86.
Ville: T: Fudge. Savu tulee sitten myös, mutta ehkä hieman tunkkaisempana kuin 2010. Ruskeita sävyjä ja pientä tynnyrisyyttä - ei pelkästään positiivisessa mielessä. Edelleen varsin savuinen yleistunnelma. Tuoksu teki 2010:stä aika ison käännöksen. Jotain sitrustakin on. Tässä kuitenkin selkeiten tinneriä. M: Jotain tunkkaista sivumakua, puista tynnyriä. Hieman käynyttä hedelmää. Makeus maun alussa on jännä. Alkoholi on rauhoittunut ensimmäiseen verrattuna. Tunkkaisuus muuntuu sitten suomaiseksi lakuksi, jota joskus lapparistakin olen löytänyt. Lopulta hyvät asiat väistyivät ja huonoja tuli tilalle. Ei tullut fiilistelyelämystä. Villen pisteet: 85.
Miklos: T: Toffeeta, vaniljaa. Savu kiipeää esiin hieman pistävänä ja hieman epäpuhtaana. Fudge hävinnyt sittemmin lähes kokonaan. Tuoksu oli hieno jännyydessään ja monipuolisuudessaan. M: Alkuun vaniljainen maku, sen jälkeen holi ja kuivattava puinen savu. Holin laantumisen jälkeen savu alkoi muuttua makeaksi uudestaan. Jälkimaku oikeinkin sokerinen. Monipuolisempi kuin 2010, mikä antaa anteeksi pienen epäpuhtauden. Mikloksen pisteet: 86.
Kilchoman Machir Bay 46%
Vuonna 2012 lanseerattu Machir Bay on Kilchomanin ensimmäinen jatkuvassa valikoimassa oleva viski, jonka koostumus kuitenkin muuttuu vanhempaan päin myöhemmissä releaseissa. Tässä ensimmäisessä versiossa on 60 % 3-vuotiasta, 35 % 4-vuotiasta ja 5 % 5-vuotiasta ex-sherrykypsytettyä viskiä. Machir Bayta on viimeistelty kahdeksan viikon ajan Oloroso-tynnyrissä. Hinta Alkossa n. 56 €.
Tuoksu: Mennään samettisempaan suuntaan, mutta toisaalta tietty epäpuhdas kitkeryys on lisääntynyt. Kuitenkin jo pehmeä ja miellyttävän makea, johon savu sitten tulee taas päälle.Tummaa puusaunaa.
Maku: Nyt suutuntuma on jo hyvin pehmeä ja hennon suuta kuivattava. Alussa nuorta puuta, sitten pienipartikkelinen mineraalisen pistelevä alkoholi, jonka myötä tulee kuitenkin myös tiettyä epämiellyttävää tinnerimäisyyttä. Jälkimaussa pehmeämpiä rauhallisia sinisiä tuntemuksia, joskaan jälkimaku ei ole erityisen pitkä. Maku on selvästi monipuolisempi ja syvempi kuin aikaisemmissa versioissa. Valmiimpi viski eikä ollenkaan heikompi. Epäpuhtaudet häipyvät dramien myötä. 88.
Ville: T: Makeus on lisääntynyt. Tämä on parempi kuin 2011. Eniten tummia sävyjä. M: Alkoholi tuli minulle tässä toistaiseksi vahvimpana. Jälkimaku on kompleksisin tähän asti. Ei kovin makea. Kahtalaiset ajatukset: kompleksinen kyllä, mutta alkoholi epämiellyttävän vahva. Ja kun mennään johonkin muualle kuin suoraviivaisen savuviskin maailmaan niin Kilchoman menettää sitä jotain, mitä olen siitä etsinyt. Tällä maistolla hieman ponsumainen. Villen pisteet: 86.
Miklos: T: Alkuun käynyttä ylikypsää jouluomenaa tai uuniomenapaistosta. Savu tulee sitten viiveellä. Miellyttävä. M: Alkuun maussakin tuli tuoksun omena, mutta se muuttui sitten äkkiä happamaksi. Vähiten savua näistä. Omppu miellytti tässä. Alkoholi vei tässä voiton enkä oikein päässyt siitä yli edes veden lisäyksellä: toi hieman vedet silmiin. silti eniten vivahteita näistä. Holi ei kuitenkaan tänään toiminut, mutta voin antaa uuden yrityksen. Mikloksen pisteet: 84.
Kilchoman Sherry Cask Release, 46%
Tätä 5-vuotiasta koko ikänsä sherrytynnyrissä kypsynyttä viskiä on tehty rajoitettu 6000 pullon erä.
Tuoksu: Alkuun jopa epämiellyttävä punaisuus. Hikisiä punaisia fudissukkia. Epäpuhdas punaisuus peittää savuakin tehokkaasti. Nyt mennään Paskojen Viskien kategoriaan Ledaigin ja Auchentoshan Valinchin kanssa.
Maku: Käynyt tuoksu jatkaa makumaailmassa eikä pääse oikein parantumaan yhtään. Ei pidä haistaa ollenkaan. Kilchon savu ja suutuntuma tässä on olemassa, mutta se on tämän ainoa hyvä puoli. Kertakaikkiaan epäonnistunut tynnyröinti hienolle tisleelle. 70.
Ville: T: Itäeurooppalaisen kotipolttoisen hedelmäviinan tuntua. Ei oikein tiedä, onko tässä sherryä vai savua. En ole vakuuttunut. M: Maku on parempi kuin tuoksu, mutta sisältää silti käynyttä hedelmää. Kuivaa tanniinista tynnyriä. Sherrylle tyypilliset punaiset ja marjaiset elementit loistavat poissaolollaan ja tilalla on epäonnistunutta hedelmäviinameininkiä. Maun jälkiosiolle tiettyä kredittiä. tapahtui pientä lämpenemistä loppua kohden, mutta silloin se ei sitten enää maistunut Kilcholta. eikä ollut tämän tyyppinen viskiolo. Villen pisteet: 82.
Miklos: T: Tiskirättiä. Luotaantyöntävä. En muista haistaneeni näin pahalta haisevaa single maltia. Mädäntynyt turve ja sinne jotain sherryä sekaan. Kuvottava. M: Ei ole yhtään mun juttu. Viimeinen huikka pelasti kuitenkin seiskalla alkavilta pisteiltä: hyvä ja miellyttävä savu, ja alkoholi on kohdillaan. siinä mielessä ryhdikäs kaveri. voin pitkin hampain antaa uuden mahdollisuuden, mikäli tilanne on jossain vaiheessa päällä. Mikloksen pisteet: 81.
Lopuksi: Tämä maistelu oli sinänsä erittäin mielenkiintoinen, että kullakin viskillä oli oma luonteenpiirteensä. Miklos, jolle Kilchomanit olivat entuudestaan tuntemattomia, totesikin tuoksukierroksen jälkeen, että hän voisi uskoa näiden olevan eri tislaamoistakin. Tietyllä tapaa nämä kuitenkin palauttivat Kilchomania maan pinnalle omissa silmissä: mielettömiä wow-fiiliksiä ei ollut vielä tarjolla, mutta potentiaalia tislaamossa on kyllä vaikka kuinka. Kunhan tuon sherryllä kikkailemisen jättäisivät suosiolla pois... (on toki mahdollista, että tuossa sherryviskissä oli jotain vikaa. Täytyy joskus maistaa, jos vastaan tulee - ja ilmaiseksi tarjotaan - ja väkivallalla uhkaillaan).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti