perjantai 14. syyskuuta 2012

Hedges & Butler 12yo Finest De Luxe Blend, 43 %

Rodos on lomakohteista niitä eksoottisimpia. Yli 50 vuotta suomalaismatkailua saarelle on muokannut palvelutarjonnan turistimyönteiseksi ja hövelien suomalaisneitojen myötävaikutuksella paikalliset Giorgokset osaavat tätä nykyä myös sujuvaa Suomea. Kun yhtälöön lisätään kuuma ilmanala, joka kutsuu juomaan, ei ole yllätys, että suomihenkisiä viinakauppoja löytyy useampiakin. Hotellini lähellä sijaitseva Jaakon viinakauppa tuli katsastettua heti alkumatkasta, mutta koska single maltit olivat vähissä, ei se herättänyt sen suurempaa mielenkiintoa. Kun puotiin kuitenkin sitten myöhemmin poikkesin ja viskeistä tuli puhe, hän rupesi valikoimaansa esittelemään ouzomaistiaisten lomassa. 

Mielenkiintoni hieman heräsi, kun hän kertoi liikkeensä vanhimman viskin olevan otsikon blendi. Taustatarina meni jotenkuten siten, että joku paikallinen tukkumyyjä oli lopettanut toimintansa ja hänen jälkelle jäänyt varastonsa oli päätynyt tyttärensä hoiviin. Tämä sitten kysyi Jaakolta, ottaisiko hän putelit liikkeeseensä myyntiin ja Jaakkohan otti. Tarinaan kuului, että nämä oli löydetty jostain varaston nurkasta pölyyntyneinä ja unohtuneina, mutta että ikää olisi siinä samassa jo ehtinyt siunaantua. Pullon pakkauksessa mainostettiin palkintoja 1981 ja 1982 kilpailuissa, joten moisilla sijoituksilla tuskin ratsastettaisiin kymmentä vuotta. Kun Googlekaan ei tästä pullosta löytänyt juuri mitään tietoa ja vain yhden kuvan, ajattelin että ostetaan pois, vaikka saumat sille, että tässä turistia vedätetään, olivat huomattavasti korkeamman kuin sille, että löysin sen viimeisen pullon jo kauan sitten kadonnutta myyttisen hyvää tislettä, jonka arvo on tänä päivänä mittaamaton. Varastointiolot olivat tietysti kysymysmerkki, mutta 35 €:n hinnalla olisi jäänyt harmittamaan, jos tuon olisi hyllyyn jättänyt. Smoke On The Water valotti täällä hieman lisää kyseisestä viskistä, kiitos siitä.



Hedges & Butler 12yo Finest De Luxe Blend, 43 %

Korkin sinetti on erittäin jämäkkä ja rakenteeltaan painavan metallinen. En ole moiseen materiaaliin törmännyt. Korkki menee avatessa rikki. Korkkiaines on erittäin pehmeää.

Tuoksu: Nahkaisen pehmeän kinuskinen. Kypsää veriappelsiinia. Voimaakin on, eli voltit tuntuvat. Paksu. Jotain turpeisuutta tai potkuakin löytyy. Hyvin miellyttävä. 

Maku: Maltillisen pehmeä suussa, sitten ohenee ja tiettyä pistävyyttä nousee. Alkoholin kihelmöinti on mausteista, mutta myös hieman epäpuhtaan tyyppistä. Hyvin talttunut silti. Paksu tuoksu olisi kuitenkin antanut osviittaa paksummasta mausta. Hyvin maltillinen. Hedelmä kantaa hyvin maun läpi. Makeus on luonnollisen tuntuista. Ensimmäisten naukkujen jälkeen tietty kitkeryys tai puumaisuus nostaa päätään, mikä on hieman epämiellyttävää. Taittuu lopussa rusinaiseksi. Ei oikein mitään jälkimakua. Hieman sellaisia tuntemuksia, jotka viinien puolella kielisivät korkkiviasta. Tuoksu oli hyvä, maulla täytynee antaa vielä uusi mahdollisuus kun pullo saa hieman ilmaa. 80.


Ville (Ville maistoi tämän viskin sokkona.): T: Miellyttävä, mutta miedon vesimäinen. Ei hirveästi nouse juttuja. Kukkeaa keltaisuutta. Lievästi makeaa hedelmää, appelsiinia. Hyvin pehmeää maitotiivistekinuskia. Ei epäpuhtaita tai alkoholisia elementtejä. Raikkaan makea ja pehmeä. M: Erilainen kokemus: ensimmäinen kosketus oli suorastaan esanssisen hedelmäisen mausteisen äitelän makea hyökkäys. Sen jälkeen nousi alkoholi nousi paksuna hieman pistävänä aaltona ja toi muassaan epäpuhtaita tuntemuksia, joita ei nenässä tuntunut. Suutuntuma on varsin paksu. Mausteita nousee. Hedelmän kuorta tai hedelmäesteriä. Loppu taittuu ruskeaa suuntaan. Jännä. Esanssisuuden vuoksi ei tullut erityisen hienostunutta soundia. Lopetuksessa selvästi ruskeampia sävyjä, mikä on varsin miellyttävää. Villen pisteet: 82.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti