Jahas, ja juhannuslomailun jälkeen taas paluu ruotuun. Nämä Clynet maistettiin yhtä aikaa edellisen entryn Tobermoryn kanssa.
Clynelish on yksi niistä tislaamoista, joka herättää positiivisia mielikuvia - häntä tiedä, mihin moinen perustuu. Mielikuva-asiat ovat jänniä. Tällä kertaa maistossa oli kaksi erikoisempaa Clynelishiä mukavassa teini-iässään.
Sansibar Clynelish 15yo 1996-2012 Ex-bourbon 48%
Tuoksu: Etäämmältä tuoksutettuna makeaa
banaania, ehkä hieman esanssibanaaniin taittuvaa pysyen kuitenkin
hedelmän puolella. Sitten banaani taittuu esanssiseen päärynään (päärynäjätskiä), lasin pyörittämisen
jälkeen hyvärunkoinen alkoholi. Erittäin lupaava rodukas tuoksu.
Maku: Vihreä raaka suutuntuma alkuun, hyvin juureva: ruohoa. Sitten
erittäin miellyttävä alkoholisuus, joka kihelmöi kielellä ja tuo veden
suuhun. Jälkimaussa nahkaisempia ja tummempia vivahteita. Hyvin
intensiivinen suutuntumaviski. Alkoholin määrä tuntuisi tässä olevan
aivan täydellinen: ainakaan enempää ei tarvitse. Silti huikea tuoksu
nosti odotukset maun puolella vieläkin korkeammalle. Selkeä keltaisten viskien
kategorian edustaja, joka kuitenkin eroaa makupuolella tietyllä
juurevuudella kihelmöivällä luonteikkuudellaan. 88.
Ville: T: Mehukas, päärynää. Kutsuu maistamaan. Loppuimussa ehkä
pikkaisen epäpuhdasta alkoholia. Maistamisen jälkeen tuoksu on hyvinkin
raikas ja hedelmäinen. M: Ensituntuma on keltaisiin hedelmiin taittuvaa. Suutuntumassa on
paksuutta positiivisella tavalla. Jälkimaussa avautuu omanlaista
raikkautta ja tuoreutta joskin alkoholi tuo siihen myös pientä tunkkaisuutta. Loppu jää makeaksi. Tuntuu vahvalta suussa. Kiva
keltainen viski ennen kaikkea hyvällä suutuntumalla. Villen pisteet: 87.
Miklos: T: Makeutta, hunajamelonia, kirsikkaa. M: Öljymäinen ja täyteläinen
suutuntuma. Alkoholi oli hieman pistävämpi kuin edellisen entryn Tobermoryssa.
Jälkimaussa maistuu salmiakkikalat. Myös jotain puumaista. Alkoholi nappiin. Mikloksen pisteet: 88.
Clynelish 15yo 1997 Whisky in Leiden 53,5%
Tuoksu:
Samanlaista makeutta kuin edellisessä, mutta hedelmä hieman piilossa.
Holi tuntuu luonnollisesti enemmän, mutta on edelleen erittäin
miellyttävä. Kuitenkin sulkeutuneempi, ja kyseenalaistaa
ensituntumalta tynnyrivahvuisuuden tarkoituksen ainakin tämän tislaamon
kohdalla. Veden myötä tuoksu nimittäin avautuu huomattavasti ja on itse
asiassa erittäin miellyttävä.
Maku: Alkuun suutuntuma selvästi tummempi ja odottavampi kuin
sansibarissa, mutta varsin miellyttävä. Sitten nopea holin potkaisu,
joka menee kyllä hyvin äkkiä ohi. Tarvinnee vettä. Loppuun samettinen
tuntu, joka ei kuitenkaan ole liian pitkä. Veden lisäyksen myötä pehmeys
lisääntyy. Hyvin balanssissa. Selviä nuotteja on vaikea
saada. Holi muodostuu veden lisäämisen myötä erittäin miellyttäväksi.
Chilinen mausteisuus. Rakenteeltaan hieno viski ilman muuta, mutta
löytääkö tälle käyttötarkoitusta? Toistaiseksi paras maistamani esimerkki veden
lisäämisen hyödystä. 90.
Ville: T: Alkoholisuus puskee enempi. Ei niin miellyttävä
tynnyrivahvuinen. Hedelmät ovat raaempia, yleistuntuma on raaka. M: Onko
hyvä vai ei? Fudgemaista makeutta. Ei mene överiksi holin kanssa, mikä
on usein avain superhyviin viskeihin. Ei kuitenkaan ole helppoa nimetä
tunnistettavia makuja/mausteita? Veden lisäämisen myötä makuun tuli
pippurisuutta ja myös tuoksu avautui huomattavasti. Veden avulla tämä on
paksun vahamaisen keltaisen tuntuinen: hyvä suutuntuma. Hallituissa tynnyrivahvuisissa on kyllä jotain: tietää juovansa. Tässä
ollaan kyllä sillä rajalla, meneekö överiksi. Ei kuitenkaan mene. Villen
pisteet: 86.
Miklos: M: Alkoholi puskee kyllä aika
kovasti. Suutuntuma on kuitenkin paksu ja hyvä: jättää suuhun kalvon.
Pienen vesitilkan myötä huomattavasti parempi. Holi puski alkuun hieman
yli, mutta parani huomattavasti vedestä. Silti jää jotenkin
sulkeutuneeksi: en löydä kauheasti juttuja. Mikloksen pisteet: ilman
vettä: 84. veden kanssa: 87.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti