Vertailussa Glenfiddichit 15yo

Edellisen sepustuksen teeman mukaisesti otetaan vertailuun normiGlenfiddich 15yo, 43 % ja Distillery only -versio tynnyrivahvuisena (tai ainakin vähemmän laimennettuna). Normaali 15yo on tehty Solera-vattauksella, jossa viskisammiota ei koskaan tyhjennetä täysin, jolloin pullossa on periaatteessa jäämiä tsaarinaikaisesta viskistä. Otaksuisin sen sijaan, että tuo Distillery only -viski olisi yhdestä köntästä, mutta tästä ei ole varmuutta. Joka tapauksessa näitä vertaamalla otaksuisi saavan kohtuullisen hyvän vertailuparin vastatakseen kysymykseen siitä, tuovatko voltit lisäarvoa.

Glenfiddich 15yo, 43 %

Tuoksussa hunajaa, päärynää, raikasta hedelmäisyyttä, tummaa keltaista/oranssia. Mieto ja helposti lähestyttävä.

Maussa pistelevä punainen hedelmäisyys päällimmäisenä, tasaisen nautinnollinen suutuntuma. Hieman vesimäinen rakenne, mutta ei pahasti. Loppua kohden puumaisia elementtejä hedelmän kustannuksella. 84.

Ville: T: Meheviä keltaisia hedelmiä ja nahkaisuutta perään. Tummempaa hunajaa. Tätä haistelee mielummin kuin CS:ää. M: Suuhun laittaessa nahkainen ensipuraisu. Sitten keskimaku juuri ennen nielaisua oli varsin maukas ja hyvin balanssissa: mallasviskin maku. Ei suuta kuivattavaa tanniinisuutta ensinkään. Jälkimaku ei päässyt ihan samalle tasolle, mutta miellyttävä kokonaisuus. Villen pisteet: 86.


Glenfiddich CS Distillery only, 51 %

Tuoksu on tummempi ja kovempi kuin edellisessä. Maakellaria. Lasin pyörittämisen myötä isosti alkoholia, mutta myös jotain hyvin mustan tummaa marjaa. Liuotinkäsiteltyä puulaituria, lakkaa/bensaa. Kääntyy sittemmin hyvin hennosti vaaleaan nugaahan. Taustalla on samoja marjaisempiakin elementtejä kuin solerassa.

Maku on viskositeetiltaan runsaampi ja intensiivinen. Öljymäisempi rakenne. Kuitenkin hyvin kova, pistävän mausteinen alkoholi, eikä hedelmä oikein löydä tietään makureseptoreihin. Jälkimaussa puiseva kovuus. Makuprofiilin väri keltaiseen päin jos johonkin. 82.

Ville: T: sulkeutuneempi kuin edellinen. Pientä liuotinmaista alkoholia löytyy. Tyrnävämpi. M: Lyhyt, mutta hyvä. Suutuntuma kuin samettia. Pehmeimpiä nousuja, joita tynskävahvuiset ovat tarjonneet. Maku seuraa tuoksua hyvin, ryhdikäs. Perustynnyriviski, jossa vähän sitrushedelmäisiä taustanuotteja. Harmi vain, ettei jälkimakuun oikein jää muuta kuin alkoholin lämmittävyys. En olisi uskonut, että glenfiddich maistuu tältä. Villen pisteet: 87.

Yhteenvetona näytti siltä, että tämä vertailu ei onnistunut tyhjentävästi vastaamaan kysymykseen näiden absoluuttisesta paremmuudesta. Ville piti enemmän vahvemmasta, Eläväpullo tällä kertaa miedommasta. Yleisesti ottaen viskeissä oli kuitenkin enemmän eroa kuin pelkät pisteet antoivat ymmärtää. Tuota tislaamopullotettakin kannattaa kyllä maistaa, jos kohdalle sattuu.