Glen Gariochia tuli otettua Cinderellan ensimmäisen illan viimeiseksi hitaaksi sikarin seurana ja tuki makeudessaan sikaria kivasti (toki oli elämäni kolmas sikari, eli kossukin olisi varmaan tukenut sitä kivasti). Glen Garioch menee kirjoissani osastoon "lupaavat kohtuullisen tuntemattomat viskit".
Glen Garioch 1986-2011, 54,6 %
Tuoksu: Tasapainoinen ja ruskean punainen nätti tuoksu. Voimaa ja kanervaisuutta loytyy. Myös hieman jotain savuisuutta muistuttavaa.
Maku: Täyttää suun nyt jo tuoksua selvästi tummemmilla tunnelmilla. Myös
mineraalisuutta on mukana. Ja sammaleista punaisuutta. Jopa nuotiota,
olematta silti savuinen. Sherry korostuu veden kanssa ollen hyvin
makeaa: px-tunnelmia ilman muuta. Myös eksoottisempia hedelmiä avautuu.
Itse asiassa hyvinkin monimuotoinen ja laadukas viski. Kestää hyvin vettä ja sen lisääminen onkin suositeltavaa. Jättää sherryisyydessään tanniinisen kuivattavan fiiliksen suuhun. Makea
maanläheisyys kaikkien muiden kerrosten kera tekee tästä eriherkun. 91.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti