Balblairit 2000 ja 1989

Maistossa kaksi Balblairia. Kyseisellä tislaamolla on tapana nimetä viskinsä vintagen mukaan, joten tavaran iän selvittäminen vaatii aina laskutoimituksia. Hommaa vielä sekoittaa se, että uusia vintageja on alkanut putkahdella tiuhaan. Preferoisin perinteistä ikämerkintään, varsinkin kun näissä ei kuitenkaan single caskeista ole kyse.

Balblair 2000, 43 % 

Tuoksu: Jotain epäpuhtautta/metallista heti alkuun. Sitten tuoretta keltaista hedelmää ja eksoottisia hedelmiä. Eteeristä öljyä. Miellyttävä, harmiton mutta ei erityisen voimakas. 1989:n jälkeen tilapäisenä tuntemuksena pinaattia ja saunavihtaa, joita en enää myöhemmin tavoittanut. Harmi. Irtokarkkista banaania.

Maku: Hyvin pehmeä ja hieman suuta kuivattava laskeutuminen suuhun. Siihen nähden, kuinka karkkinen tuoksu tässä on, maussa on kyllä rakennetta. Alkoholi antaa sopivasti (joskin silti aika kevyesti) vastusta ryhdittäen kokonaisesitystä. Hyvä maku, jo ennen kuin mennään jälkimakuun jota ei juurikaan ole. Keveys ja hedelmäisyys ovat tälle eduksi. Keveydestään huolimatta laadukas tisle. Mutta yksi drami tätä riittää aperitiiviksi. 88.

Ville: T: Raikasta keltaista vastakuorittua hedelmää, eteeristä öljyä. Tihkuvaa mettä. Hyvinkin miellyttävä, kukkea. Jotain oksaalihappoista (karviaismarjan lehteä?) Makeampi kuin 1989. M: Kivan makea kepeän köykäinen hedelmäviski. Makea ensikosketus aika eksoottisillakin hedelmillä, jonka perään pieni alkoholi, joka ei kuitenkaan vie tilaa. Pehmoisen samettinen tunnelma kaikin puolin. Ensipuraisun hedelmäryöppy on kiva. Tällä voisi perehdyttää tytön viskiin. Villen pisteet: 86.



Balblair 1989. 46 %

Tuoksu: Kosteampi kuin 2000. Samat hedelmät, mutta kypsemmässä ja tummemmassa muodossa. Kiva raikkaan keltaisen hedelmän ja tummemman pohjavireen yhdistelmä.

Maku: Viski odottaa kielen päällä hetkisen ennen kuin leviää suuhun kaksitonnista kovemmalla intensiteetillä. Tumman myskisen hedelmän vyöry, jopa hieman lyijykynäinen, mikä menee jo hieman yli. Alkoholi on hyvin maltillinen, mikä sopii tähän. Vyöry on intensiivinen, mutta lyhyt. Rakenteeltaan tämä on syvempi, mutta samalla hedelmä on muuttunut hieman lyiyiseksi, mikä ei tähän makuprofiiliin täysin sovi. Ottaisin Balblairini niukasti mielummin kevyen karkkisena. 87.

Ville: T: Tummempi myskisempi meininki, mutta selvästi samaa sukua kuin 2000. M: Raikkaus ja hedelmäkarkki puuttuu, mutta hienostunut setti. Suutuntuma on paksumpi. Alkoholi ei yhtä smooth kuin 2000. Ryhtiä on jo mukana. Hyvin tuttu hedelmäpommi, mutta lopputuloksena hyvin eri luonteinen kuitenkin. En osaa sanoa, onko tämän tummempi mausteisempi pistelevyys tälle eduksi samalla tavalla kuin 2000:n hilpeydelle. Tämä tavoitteli hienostuneisuutta, mutta ei ihan onnistunut siinä. Villen pisteet: 85.