Brora 20yo 1982/2003, Rare Malts, 58,1 %

Sen verran on tullut viime aikoina rampattua erinäisissä maisteluissa, ettei rehellisiä kotimaistajaisia ole ehtinyt oikein noiden väliin harrastaa. Monasti sopivaa aikaa ei myöskään ole löytynyt siten, että myös suu olisi suunnilleen puhdas ennen maistelua. Sain kuitenkin jo aikapäivää sitten yhden samplen, jonka silloin maistoin puoliksi ja nyt hiljan uudestaan. Koska aikaa oli välissä kulunut jo sen verran, että kertoja voidaan pitää toisistaan riippumattomina, ajattelin julkaista tähän molemmat maistelukokemukset. Pistevaihtelu hyväksyttäköön olosuhdevaihtelujen nimissä, mutta kyllä noista nuoteista myönteisellä suhtautumisella on löydettävissä ainakin suunnilleen samantyylinen viski. Molemmat kerrat maistettiin mysterynä, eli tuotteesta ei ollut mitään tietoa.


Brora 20yo 1982/2003, Rare Malts, 58,1 %

Ykkösmaisto:

Tuoksu: Ensialkuun klyyvariin tulee kuiva nahkaisuus viitaten sherryisyyteen. Tuoksu on kaikkea muuta kuin makea: se on tasapainoisen hennon tyylikäs, ei erityisen voimakas tosin. Vahamainen. Sitten keltaisemmat hunajaiset tunnelmat lisääntyvät. Vaikea äkkiseltään sanoa, onko tämä kirjoissani punainen vai keltainen viski. Lasin pyörittelyn jälkeen täytyy todeta, että tuoksu ei ole erityisen voimakas. Jää ikään kuin piippuun. Mehiläisvahamaiset tunnelmat lisääntyvät, ja havaintoa tukee viskin erittäin öljymäinen viskositeetti. On kuitenkin sellainen tunne, että vesitippa tai pari olisi tarpeen tuoksun avaamiseksi, vaikka isot alkoholit eivät nenään tulekaan. Mutta kappas: vietettyään lasissa hieman aikaa ja maiston jälkeen tuoksu vaikuttaa voimistuneen selvästi.

Maku: Maku on eri luokkaa tuoksun kanssa: iso intensiivinen räjähdys suussa, keltaista mausteisuutta, pippuria, jota erittäin tyylikäs alkoholisuus tukee. Intensiivisyys on tämän ykkösjuttu. Hyvän viskin merkki on myös selkeästi omana aaltona tuleva ruohoinen jälkimaku, joka jättää makustelemaan viskiä ja sen suutuntumaa normaalia enemmän. Suu on poikkeuksellisen öljyinen ja petrolinen, mutta silti erittäin puhdas. Ei hetimiten löydä selkeää vertailukohtaa omasta makupankistani tähän. Vesitilkan jälkeen suu muuttuu jopa metallisen suuntaan. Erittäin intensiivinen ja puhdasrakenteinen viski, jossa on oltava enemmän tai vähemmän sherryvaikutusta, joka nostaakin päätään veden myötä selkeästi maun taustalla. Kerroksia löytyy suutuntumasta useita, joten tämä on epäilemättä laadukas viski, jota vesi ilman muuta avasi. Olen taipuvainen siihen ajatukseen, että tämä on tynskävahvaa, mutta alkoholi on vain erittäin pehmeäksi taittunutta. Mahdollinen ikä näkyy ennen kaikkea tämän rakenteessa ja tyylissä: erittäin puhdaspiirteinen viski. Jokin kulma tästä kuitenkin puuttuu, jotta osaisin heittää mihinkään päin tätä. 89.

toinen maisto:

Tuoksu: Tummaa keltaisuutta, nahkasohvaa, myskistä mausteisuutta. Hieman hyvin tumman (tunkkaisen) sherryn vaikututelmaa, vaikka tämä keltaiselta viskiltä vaikuttaakin. Ruohoa, hunajaa. Nätti, lupaava ja voimakas. Vaikuttaa viskiltä joka kätkee sisälleen isoa voimaa.

Maku: Erikoinen voimakas mausteisuus, metallisuutta ja sitten alkoholin myötä valtavaa voimaa. Potkua löytyy kyllä yli omiksi tarpeiksi. Huutaa suorastaan vesitilkkaa avautuakseen. Tummaa vegetaalista tammisuutta, isoja tanniineja. Vesi avaa selvästi mutta toisaalta voimistaa myös tanniineja korostaen tämän voimakkuutta entisestään. Syvyyttä, lyijyisyyttä/metallisuutta mutta jonkin verran vähän tavaraa sen rinnalle. Vaikea viski ilman muuta. Potentiaalia vaikuttaisi olevan, mutta itse en näyttäisi osaavan ulosmitata sitä. Ehkä olisi pitänyt leikkiä veden kanssa vielä enemmän. 87.Kiitokset samplesta lahjoittajalle!

Kuva: smokeonthewater-fin.blogspot.com