Edellisen entryn Ardmore 9yon seuraksi nautittiin sitten hieman iäkkäämpi saman tislaamon pullote. The Whiskymanin eli belgialaisen Dominiek Bouckaertin pullotteet ovat rockhenkisesti nimettyjä ja etiketit tuovat kaikuja ajalta, jolloin vedettiin muutakin kuin uistinta.
Ardmore 21yo 1992/2013 The Whiskyman "See me, Drink me", 49,7 %
Maku: Selkeä metallisuus heti alkuun, mutta tämä on selvästi syvempi ja tummempi kaveri kuin 9yo. Pitkä ja laajalti suun täyttävä maku, joka kestää suussa niin, ettei nielaista tee mieli. Myskisissä ja lyijyisissä tunnelmissa mennään, mutta ne ovat sen verran pehmeitä, etteivät ne rupea häiritsemään. Taustalle jää nuotiosavuinen makea jälkikihelmöinti kitalakea lämmittämään. Hyvin sopiva alkoholisuus. Jotenkin silti tasapaksuus vaivaa: itse tisleen voima on tullut jo tämän tislaamon kohdalla todistettua, mutta hedelmäisten nuottien puuttuminen alkaa jossain vaiheessa häiritsemään. Hyvin tasainen ja nätti viski kyllä, ja pärjäisi todennäköisesti paremmin useiden erilaisten viskien tastingissa jolloin tuo hedelmien puute ei nousisi niin merkitykselliseksi. 88.
Edellisessä entryssä oltiin suloisen yksimielisiä, mutta tässä tulikin eroa. Tuoksu lupaili paljon parempaa, mutta maun osalta selkeä pettymys. Ensimmäinen ja dominoivin fiilis oli kuiva puu, joka ei ainakaan tällä kertaa ollut mieleen, eikä ihan tasapainossakaan.
VastaaPoistaT: Paksumpi ja punaisempi kuin 9yo, toisaalta myös hieman sitruksinen. Miellyttävämpi. Pastirol-päivää. Savuisuutta myös hyvin vähän verrattuna 9yo. M: kuivempi kuin 9yo; kuiva puu. Sen jälkeen mausteisuutta. (neilikka?) Jälkimaussa jotain makeaa hedelmää, luumua? Onko kuitenkin lyhyt jälkimaku? Tuhkainen jälkimaku. Maku oli tässä pettymys. Mikon pisteet: 82.