keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Dalmore-tasting Cinderellalla

Dalmore tunnetaan viskipiireissä muutamista überkalliista tuotteistaan. Oma kosketuspintani ennen tätä ohjattua tastingia oli Gran Reserva, joka ei jouluviskinä oikein pudonnut. Kuitenkin Heathrowlla maistamani 18yo ja King Alexander III herättivät mielenkiintoa siinä määrin, että piti tislaamon tasting Cinderellalla buukkaamani. 35 €:n muodollista korvausta vastaan luvattuina oli kuutta eri Dalmorea. 



Dalmore 12yo, 40%

Tuoksu: Hieman epapuhdas punainen alku. Jouluisuutta. Maltillista savuisuutta.

Maku: Makea ja mukavan marjainen perusviski. Kevyen jouluomenainen, kirkkaan punainen. Jouluviski ilman muuta. Hieman harmaampia makuja myöhemmin, pientä tupakkaisuutta. 85.


Dalmore 15yo, 40%. 

Tätä pimpattua perustuotetta on kypsytetty ensin 12 vuotta 1st fill bourbonissa ja sitten 3 vuotta eri sherrytynskissä.

Tuoksu: Alkuun hyvin vaatimaton tuoksu. Sitten lasin pyörittämisen jälkeen keltaisempaa raikkautta, inkivääriä, sitrusta punaisuuden ollessa kuitenkin taustamakuna. Loppua kohden punaisuus lisääntyy pysyen kuitenkin tummempana kuin 12yo.

Maku: Kihelmöivää mausteisuutta makean punaisuuden seurana. Hieman kuivattava tanniinisuus. Mausteinen ja syvempi yleisfiilis kuin 12yo. 87.


Dalmore 18yo, 43%

Tuoksu: Mennään edelleen tummempaan suuntaan, tupakkalaatikkoa, tummia/mustia marjoja. Pehmeää turvetta. Kaakaopapuja. Varsin kiva tämäkin.

Maku: Isosti mausteita, kihelmöintiä, ruskeita fiiliksiä, oikein hieno tumma viski. Jotain punaviinimäistä, vanhaa vuosikerta-Cabernet'ta (tai siis, voisin kuvitella, että iäkäs hyvä vuosikertabordeaux maistuisi tämän suuntaiselta). Syvä kuin mikä. 91.



Dalmore Cigar Malt, 43 % 

Esittelijän mukaan Cigar Maltin ikä on 15-18 vuotta ja tynnyrit ovat  80% jenkkitammea, 20% espanjalaista sherrypuuta ja Cabernet-viimeistely on 10%:ssa tynnyreistä.

Tuoksu: Epäpuhtautta ja likaista kumisuutta varsin voimakkaana. Sen alta on hankala löytää hetimiten muuta.

Maku: Tasaisen maltillisesti suuhun leviävä: ei erityisen hedelmäinen eikä kahvinen, mutta jotain siltä väliltä. Vaatimaton viski. 82.


Dalmore king alexander III, 40%

King Alexanderin parissa on kikkailtu siinä määrin, että odotukset kivusta leuassa ovat korkeat. Tavara on esittelijän mukaan 18-25-vuotiasta ja siihen valittu viski on viettänyt lähtökohtaisen ex-bourbonkypsytyksen jälkeen 3-5 vuotta port pipeissä, 3 vuotta matusalem olorosossa, 3 vuotta pienemmässä tynnyrissä, 2-3 vuotta marsalassa, 2-3 vuotta madeirassa tai 12-18 kuukautta Cabernet Sauvignonissa. Lopuksi nämä lukuisat jännät tynskätmaut on naitettu yhteen 4-6 kuukauden kypsytyksellä sherry butteissa. Huh.

Tuoksu: Makeissa olorosotunnelmissa ollaan. Herkullisen lupaava ja kutsuva tuoksu. Suklaisuutta taustalla. Kypsää cocktail-kirsikkaa.

Maku: Pehmeä samettisen tumma tunnelma, portviinin tuntua. Hyvin monipuolinen ja punaisen nautinnollinen viski, mutta kaipaisin persoonallisuutta. Saman henkisessä 18yo:ssa on ilman muuta parempi value. 90.


Dalmore Ceti 30yo, 45 %

Tuoksu: Huikea! Suklaata. Makeita eksoottisia hedelmiä.

Maku: Odottaa ensin, sitten alkaa täyttää suuta eksoottisilla hedelmillä, ruusua, tummempia sikarisia munnelmia kertakaikkisen herkullisella tavalla. Jälkimaku tummentuu entisestään. Aivan upea viski. Ainoana ongelmana lienee jälkimaun pituus, joka vaivasi hieman näitä kaikkia. 94.






Kommentti: Tastingin vetänyt Mikael Lunden täytti kaikki stereotyyppiset ennakkoluulot sliipatusta ruotsalaisesta, mutta veti erittäin viihdyttävän maistelutuokion. Varattu maisteluaika (1h) ylitettiin ainakin puolella tunnilla ja Lunden valotti paljon tietoa (lue: propagandaa) Dalmoren toiminnasta. Erikoista oli se, miten vahvasti hän toi esiin Dalmoren potentiaalia sijoitusviskinä ja viskeihin sijoittamista ylipäänsä kovana juttuna. Viskiharrastajan näkökulmastahan juuri sijoittaminen ja se, ettei pulloja enää osteta juotavaksi, nostaa hinnat käsittämättömiksi ja tekee kohtuullisen harrastamisen vaikeaksi. Tämä verotti ainakin omassa mielessäni viskeillään erinomaisesti esiintyneen Dalmoren kuvaa, koska mieleen jäänyt käsitys oli se, että osa kalliista sarjoista on tehty ensisijaisesti sijoitusmielessä. Joka tapauksessa Dalmore yllätti positiivisesti ja 18yo voisi hyvinkin olla omankin kaapin täytteeksi kelpaava pottu.

2 kommenttia:

  1. Tulipa maistettua tuo jo kesähelteillä ostettu Dalmore 18yo. Whiskey Show'ssa maistissa ollut King Alexander III ei vakuuttanut, mutta mitenpäs tämä...

    T: Valtava hyöky erilaisia juttuja. Ensin kaakaopapua ja jotain raikasta hedelmää, sitten hedelmät muuttuvat tummemmiksi ja kuivatuiksi, taatelia ja aprikoosia, myös toffeemaisia fiiliksiä. Erittäin lupaava!

    M: Suklaamaiset piirteet korostuvat, punaista hedelmää, muttei liiemmälti. Varsin öljyinen suutuntuma, mutta jälkimaku erittäin kuivattava, ehkä juuri blogin pitäjän aistiman vanhan cabernet'n tai muun rotuviinin jälkituntua. Tuoksun moniulotteisuus puuttuu mausta, vaikka ihan mukiin menevää juotavaa onkin. Ehkä tippa vettä olisi avannut, mutta eihän näin mietoa tuotetta raaski lantrata. 85.

    VastaaPoista
  2. Dalmore 15 yo on yksi parhaista mitä olen maistanut.

    VastaaPoista