VYS:n iäkkäät harvinaisuudet ja Highland Park 20.6.2017

Palkansaaja elää varsin rankkoja aikoja, kun Martin Markvardsen saapuu Suomeen vetämään tastingeja. Maanantaina maisteltiin kymmenen Highland Parkia Suomen Mallasviskiseuran kanssa ja tiistaina oli vastaavan kokoinen kattaus tarjolla Viskin Ystävien Seuran kanssa. Mitä keskiviikkona? Toisaalta on kiva, että koko potentiaali hyödynnetään, kun tänne asiantuntemusta maailmalta saadaan. Ja molemmat tämän viikon kattaukset olivat kyllä sitä luokkaa, että niitä ei hevillä haluaisi jättää välistä, vaikka jutuissa vähän toistoa olisikin.

Martinilla olikin osittain samaa läppää, mutta kun ne läpät olivat riittävän hyviä, kuunteli niitä mieluusti. Martinin tastingit ovat kyllä olleet ihan parasta antia viskiurallani: niissä yhdistyvät uskomaton tietämys aiheesta, toimiva brassailu ja kunnianhimo, häkellyttävä rehellisyys ja hyvä huumori. Moni, joka on jo aikaa sitten turhautunut Highland Parkin viikinkilegendoihin, huomaakin yht'äkkiä kuuntelevansa Martinin tarinoilta muinaisilta ajoilta suurella mielenkiinnolla. Aika meni kuin siivillä.

Mutta niin, viskiäkin maisteltiin. Kattaushan oli huikea, joten ei muuta kuin maistelemaan. Tänään maistettiin myös Valkyrie, mutta heti setin alkuun, mikä oli kieltämättä fiksumpaa kuin Mallasviskiseuran tastingissa kahdeksan tynskävahvan jälkeen.

1. Highland Park Valkyrie, 45,8 %

Tuoksu: Raikas, mineraalinen, hyvin HPn karaktääriä kunnioittava. Hento turpeisuus, hyvin puhdas tuoksu.

Maku: maussa turve on jo hyvin vahvasti läsnä. Puhdas ja helppo viski, jossa hedelmä ei ole kovin vahvasti läsnä. Savu on tämän plussapuoli. Ei muilta osin erityisen monipuolinen kuitenkaan. 88.


2. Highland Park 12yo 90-luku, 43 %

Tuoksu: Upea oranssi hedelmä! Karkkimaista, mutta ei mitään esanssista tai keinotekoista. Kertakaikkiaan hieno nokka.

Maku: Upea hedelmän ja turpeen combo, kerta kaikkiaan. Upean puhdas. Ei erityisen pitkä kuitenkaan. 90.


Kommentti: Martin avasi hieman sitä, miksi nyky12yo ei maistu enää samalta kuin esim. tämä. Hän muistutti, että 90-luvulla 12yo oli ainoa core rangen tuote. Näin ollen siihen etsittiin hyviä tynnyreitä, mutta ei niinkään välttämättä vain 12yo tynnyreitä. Kama saattoi siis olla selvästi vanhempaakin. Nykyisin 12yo on todellakin vain 12-vuotiasta ja sillä hyvä. Hän oli kuitenkin tyytyväinen siitä, mihin suuntaan pullote on menossa, koska tynnyrien taso on nousussa koko ajan.

3. Highland Park 11yo Single Cask for Maxxium, #1159 1995/2006, 59,6 %

Tuoksu: Tumma syvä karkkisuus. Upea sherrytynskäjyrä. Lihaisaa luonnetta. Todella lupaava tuoksu!

Maku: No huh! Sulaa suorastaan suussa. Todella upeaa kamaa. Raskas kaveri, lihaisa, tupakkinen mutta silti niin notkea että. Ei erityisen pitkä mutta kerta kaikkiaan tasapainoinen. Näihin muihin verrattuna tämä tupakka ja nahkahousu on kyllä huikeaa. Se, että tämä on 11yo, kertoo kyllä poikkeuksellisuudesta. 91.


4. Highland Park Extra for Finland, #6324 "Sisu", 60,1 %

Maistossa nyt toinen Suomeen tuleva single cask, joka on saanut nimensä erään koiran mukaan. Lanseerausajankohdasta ei oikein saatu tolkkua, mutta ilmeisesti toinen suomeen tulevan tynskä lanseerataan loka-marraskuussa ja toinen vuodenvaihteessa.

Tuoksu: Hieman epäpuhtautta, saippuaa? Kääntyy sitten kuitenkin mineraalisuuden puolelle ja puhdistuu. Perusnokka.

Maku: Tasapainoinen, puhdas, hieman hapokas, hieman raaka. Päärynää, suolaisuutta varsinkin jälkimaussa. Eilinen SC oli parempi. Vesi avaa mineraalisuutta ja jopa hieman spearmintia. Joskin jälkimaku on kyllä pitkä ja mukava. Ei huono, mutta ei samalla tavalla sykähdyttänyt kuin eilinen 'sydäntalvi'. 88-89.


5. Highland Park 12yo Hjärta, pullotettu 2009, 58,1 %

Tuoksu: Ei samaa luokkaa kuin 11yo. Hieman epäpuhdas ja sekava. Tai sitten monipuolinen ja laaja. U choose.

Maku: On kyllä monipuolinen ja syvä kaveri. Oikein maukas. Öljyinen. Silti jotenkin kova. Täytyy lisätä vodaa. Vesi avaa kyllä isosti, tuo karkkisuutta kehiin. Jälkimakua tulee kyllä ilman muuta lisää. Puun kuivattavuutta. Onhan tämä hieno. 89.

Kommentti: Maisteleva väki tuntui kehuvan Hjärtaa vanhasta muistista vuolaasti. Itselleni tämä ei ollut tuttu pullote, enkä tuntunut pääsevän siihen samalla tavalla sisään kuin moni muu.




6. Highland Park 15yo Earl Magnus, 1994/2009, 52,6 %

Tuoksu: Upea tasapainoinen karkkisuus! Todella tyylikäs.

Maku: hitto! Upea toffeinen vaniljainen syvyys! Tämä on hieno! Jälkimaku on pitkä ja upea. Haakonin kanssa hyvin tasoissa, tämän normimaku on jopa tasapainoisemman upea mutta tämä häviää haakonin jälkimaulle. 92.



Kommentti: Earl Magnus sitten taas yllätti kyllä kerta kaikkiaan. Illan huippuja. Tässä mielessä en tainnut ainakaan yhtä vahvasti jakaa fiiliksiä muiden maistelijoiden kanssa.


7. Highland Park 12yo Saint Magnus 1998/2010, 55 %

Tuoksu: Aika tiukka, pihkaisuutta. En pääse oikein sisään.

Maku: Iisoo pettymys 15yon jälkeen. Tummaa musteisuutta. Toki tämäkin on hyvä, mutta kauas jää isoveljestään. Vesi avaa ja auttaa, kuten suurinta osaa muitakin näitä. 89.

8. Highland Park 18yo Earl Haakon 1993/2011, 54,9 %

Tuoksu: No nyt on jälleen upea ja lihaisa tuoksu. Upea.

Maku: Kuivempi viski, pihkahunajaa, keskimaun jälkeen kypsiä hedelmiä, tässä on selvästi jo iäkkäämmän viskin vikaa. Jälkimaku on upea: vesisängyssä uinuvia possun kylkipaloja. Pieni tilkka vettä avaa upeasti. Jälkimaku kestää loputtomiin. 93.

Kommentti: Haakon on aikaisemmin kellottanut 92 minun listassani. Eivät nämä koskaan absoluuttisia totuuksia ole ja toisaalta maisteluseura ja fiilis varmasti myös vaikuttaa. Siinä mielessä VYS ja Markvardsen tekivät ilmeisen hyvää työtä.


9. Highland Park 25yo Single Cask for Germany #7363 1980/2005, 55,5 %

Tuoksu: Vähän vanhan Balvenien fiilistä: aivan käsittämätön nokka. Upea sherry toki, mutta ennen kaikkea käsittämättömän upea vanha viski. Ei tästä paljoa tuoksu enää parane.

Maku: Odotuttaa kovasti alkuun. Sitten isoa tupakkaa, jopa sitä kumia hieman. On kyllä iso maku, joskaan en heti näe että maku pärjäisi ihan käsittämättömälle tuoksulle. Mutta onhan tämä hieno. Mikäli isoisäni olisi polttanut piippua lepotuolissa, tätä hän olisi voinut juoda. Silti siihen nähden, mitä tuoksu lupaili, olin hieman pettynyt makuun. 92.

10. Highland Park vintage 1967, pullotettu 1991, 43 %

Tuoksu: Ei mitään muuta kuin upeaa vanhaa viskiä eksoottisine hedelmineen. Todella upea tuoksu.

Maku: Ja juuri niinkuin tuoksu antaa ymmärtää! Aivan todella upea!! Pitkä kuin nälkävuosi, tämä on kyllä upea vanha viski. Toki vaikea paikka näiden tynskien jälkeen, mutta onhan tämä upea viskositeetti. Ei tällaisia enää tänään ole. Joukkosidontapaikkaa, eucalyptusta, anista. Sopiva määrä puun kuivattavuutta. Palanen historiaa. 93.


Lopuksi: Nämä kaksi päivää olivat kyllä huikeita kokemuksia. Täytyy myöntää, että vaikka olen aikaisemminkin pitänyt Highland Parkista, nämä olivat kyllä erittäin hienoja viskejä lähes kaikki. Toisaalta samalla tunnistin hieman sellaista jotain profiilia, josta en niin kovin välitä. Sitä esiintyi niin maanantain single caskeissa kuin osassa näitäkin pulloja. Täytyy jatkaa tutkiskelua.