VYS:n iäkkäät harvinaisuudet -maistelusarja kerääntyi tällä kertaa Springbankin äärelle. En ole itse koskaan oikein löytänyt kyseisen puljun tuotteita, vaikka yritetty on. Legendaarisista vuosista kun kuitenkin sai kuvan Lontoossa, piti näitä hieman vanhemman kaliiberin Springereitä lähteä maistamaan.
Springbank esittäytyi paitsi tastingin vetäneen Jarkko Nikkasen puheissa, myös käytännön tislaamokokemusten kautta erään tislaamolla töissä olleen jäsenen kertoessa kokemuksiaan. Springerin rooli Campbeltownissa vaikutti eroavan kovasti siitä, miten valtaosa nykytislaamoista asioitansa hoitaa: tislaamo on merkittävä työllistäjä kylässä, ja käsityövaiheita on viskin teossa paljon. Reilun kaupan viskiäkö siis? Sillä voi ainakin perustella itselleen pullojen usein hitusen muita kovemmat hinnat.
Kattauksessa oli tarjolla viisi takavuosina pullotettua Springbankia. Ja näin ne minulle maistuivat.
Springbank 8yo, pullotettu 1980-luvulla, 43 %
Tuoksu: Huikea vahainen hedelmä! Kenkälankkia. Varsin raikas, jos kohta hieman bensainen.
Maku: Hyvin pehmeä suutuntuma, sitten isosti suolaisuutta, syvää
bourbonvaniljaa, merellisyyttä syvää hedelmää myös. Jälkimaussa nousee
hento turve. Tuo jännä suutuntuman pehmeys on tässä miellyttävää, vaikka
usein ei vastaavissa tapauksissa ole niin. Hedelmissä on myös sopivaa greippimäistä raikkautta. Alkoholin kipristelyäkin on sopivasti.
Suolaisuus ja makeus kohtaavat kivasti. Tällaista tuotetta ei nykyaikana
saa. Hetki nahkasohvalla viettyisi tämän kanssa maittavasti. Oikein maukas, tasapainoinen, maukas viski!
90.
Springbank 12yo, pullotettu 1970-luvulla, 43 %
Tuoksu: Upea persikkaisuus, intensiivinen voima. Jälleen jotain lakkaa, mutta
ilman muuta hyvällä tavalla. Hyvin syvä hedelmäisyys. Selvästi
hedelmäisempi kuin eka. Metsäisiä marjoja, mutta ensisijassa nenältään keltainen viski.
Maku: Selvästi
enemmän purentaa suutuntumassa: tanniinia, ryhdikkyyttä, tervaista
turpeisuutta, sherryisyyden maukkautta. Hitto soikoon! Jälkimaussa
eksoottisempia hedelmiä, päärynää, persikkaa. Hapokkuus suutuntumassa on
raikkaan maukas. Maun kaari on hyvin johdonmukainen ja tasaisesti
kaartuva. Tyyliä ja taitoa. Sopivaa mentholia. Maistuu jotenkin niin
hyvältä että tekisi mieli antaa vielä yksi piste lisää, mutta en ehkä silti
viitsi.
92.
Springbank 15yo, pullotettu 1970-luvulla, 43 %
Tuoksu: Kynsilakanpoistoainetta, hentoa parfyymisuutta. Greippiä. Intensiivinen
omalaatuisuus. Aivan omanlaisiaan tuotteita kaikki. Kengänpohjaa.
Havumetsämäistä tunnelmaa.
Maku: Suutuntumassa mennään
taas alkuun pehmeämpään, mutta sitten mukaan tulee voimaa, pehmeyttä, punaisuutta,
mausteisuutta laajalla spektrillä. Tupakkalaatikkoa. Tanniinejakin
jonkin verran kuivattavana jälkimakuna. Jälkimaussa jälleen greippiä ja
muita makeita hedelmiä hennon turpeen kanssa. Hieman esanssibanaania.
Kuivaavuus ehkä tämän miinus, kun taas jälkimaun kipristelevä pistelevyys selkeä vahvuus.
91.
Springbank 21yo, pullotettu 1970-luvulla, 43 %
Tuoksu: Merellinen raikkaus, hentoa mentholia. Nugaista nahkakenkää.
Maku: Aikaisempia terävämpi suutuntuma. Iso hyökyvä voima, jopa port ellenmäinen
merellinen tuhkainen mentholinen voima, joka kestää ja kestää tuoden mukanaan
kipristelevää kesäistä lokkien huudon siivittämää rantakalliota. Upea
hento, mutta silti voimakkaan herkkä suutuntuma ja viski itsessäänkin. Hansaplast ja
menthol vie tämän vahvasti islayn suuntaan. Jos joku tarjoaisi tämän Port Elleninä tai Ardbegina niin läpi menisi niin että heilahtaa.
93.
Springbank 10yo, pullotettu 1980-luvulla, 57 %
Tuoksu: Bensiininen, varsin kuiva viski. Näistä ensalkuun heikoin.
Kynsilakanpoistoainetta. Ajan kanssa ottaa kuitenkin voimaa ja syvyyttä enenevässä määrin.
Maku: Nyt ollaan selvästi tynskävahvan
viskin äärellä. Isoa voimaa, merellisyyttä, lääkemäisyyttä. Ei
kuitenkaan äkkiseltään kovin kummoinen. Yrttimäisyyttä, ruohoisuutta.
Alkoholi kuitenkin nätin pehmeää, vaikkakin voimakasta. Sitä tukee
jälleen näille lajityypillinen hento turve ja mausteisuus. Sevän
bourbon-baikutteinen viski, jota pari tippaa vettä avaa isostikin.
Voita. Suolaista merellisyyttä. Suoraviivaisuutta. Tyrneyttä. Holin voima jaksaa kantaa jälkimakua
pitkällekin. Suolaista omenaa.
89.
Lopunviimetteeks: Aijai, olihan kattaus ja tapahtuma. Saimme maistaa palasen historiaa ja sellaisia makuja, joita ei enää nykypäivänä eteen tule. Oli myös virkistävää vaihtelua vetää tasting, jossa lähes kaikki pullot olivat 43-volttisia ja silti äärimmäisen toimivia. Tynnyrivahvuus ei siis välttämättä ole ainoa tie onneen. Erikseen täytyy mainostaa tapahtuman tunnelmaa ja henkeä: vieressäni istui sveitsiläinen kaveri, joka ei ymmärtänyt viskien esittelystä tai muustakaan meiningistä hölkäsen pöläystä. Tulkkasin hänelle ehkä kaksi lausetta. Silti hän oli suorastaan häkeltynyt siitä, kuin upea tapahtuma oli kyseessä ja mikä tunnelma Carelian kellaritilassa vallitsi. Viski siis näemmä yhdistää yli kielirajojen.
Pisteet (kolmelle parhaalle 3-2-1) maistelukansan kesken jakautuivat seuraavasti:
1. 6pts
2. 14pts
3. 48pts
4. 45pts
5. 18pts
Omaan suuhuni upeaa 12-vuotiasta ei siis raakattu niin korkealle yleisesti ottaen.
Moro. Oletko ajamassa blogitoimintaa tarkoituksella alas, vai muuten vaan vähentänyt kirjoittelua? Onko tullu viskiin ja blogeiluun hieman kyllästymistä vai mitä? Itse tässä harkitsen blogin perustamista ja mietiskelen. Kiitos.
VastaaPoistaMoi, en toki. On vaan ollut muun elämän kiireitä niin kovasti, ettei ole ehtinyt ihan hirveästi päivittelemään saatika viskiä maistelemaan. Pari juttua on vielä tulossa, mutta olisi tietysti mukavaa, että jutut olisivat suunnilleen ajan tasalla. Kuitenkin itselleni tämä on vain ja ainoastaan harrastus, ja harrastusta tehdään sillä tahdilla ja fiiliksellä kuin milloinkin hyvältä tuntuu. Sen takia en viitsi ottaa turhia stressejä, vaikka välillä olisikin hieman taukoja päivityksissä.
VastaaPoistaMitä kiinnostukseen tulee niin sitä kyllä piisaa, mutta ympäristö muuttaa hankalammaksi koko ajan, ts. hyviä viskejä on vaikeampi normirahalla löytää. Itsehän en ole sinänsä mitenkään viskiuskovainen, vaan pidän hyvistä mauista, ja näitä viski on toistaiseksi tarjonnut parhaiten. Ehkäpä olemme jossain vaiheessa siinä tilanteessa, jossa viskiharrastus tai blogailu ei ole nykymuodossa mielekästä. Siihen asti jatketaan.
Itselleni blogi toimii edelleen ensisijaisesti maistelunuottien tyyssijana. Lukuisia ovat olleet kerrat, joissa olen blogista tarkistanut, olenko jo maistanut jotain tiettyä tuotetta ja pidinkö siitä. Ainakin tässä mielessä siis voin kyllä suositella blogaamista. Viskiblogeja Suomeen mahtuu ja lisää on aina toivottavaa! ;)
Oletko harkinnut ns. maistiaisten maistelua? Niistä voi kai helpommin saada juttuja aikaan kun ei tarvi koko pulloa ostaa. Minkälainen tilanne olisi sellainen jossa ei kannata enää jatkaa blogailua? Vai tarkoitatko että se ei enää ole nykyaikaista? Olen miettinyt myös että lukeekohan kuinka moni näitä blogeja koska eihän se nyt ole itselle pelkästään kiva kirjoittaa? Voiko tuota seurata jotenkin ja minkä verran esimerkiksi sinulla on kävijöitä päivittäin? Ja tiedätkö kuinka paljon muilla on lukijoita? Itse haluaisin että muutkin lukisivat blogia. Suomessa ei taida olla vielä blogia jossa panostetaan myös visuaaliseen puoleen ja sitä olenkin harkinnut. Tarjoaisin hienoja kuvia juomista ja pulloista. Luulisi sen kiinnostavan ihmisiä.
PoistaSamplet ovat toki oleellinen osa maistelukuviota ja valtaosa maistoista tapahtuu niiden avulla. Niitä voi sitten vaihdella kaverien kanssa. Näkisin, että tilanne, jossa blogailu muuttuu turhaksi, on sellainen, jossa kaikki nykypäivänä markkinoille ilmestyvät viskit ovat heikkolaatuista bulkkituotetta, ja mikäli sattuisit haluamaan jotain parempaa, maksaa se useita satoja euroja. Näkisin, että esim. konjakkien kohdalla on näin: perustuotteet maistuvat enemmän tai vähemmän samoilta, ja jos haluat lähteä oikeasti tavoittelemaan isoa elämyksiä, saat laittaa vinon pinon tuohta kasaan. Nykyaikaisuudella tai cooleudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, pikemminkin päinvastoin: itse olisin erittäin tyytyväinen, vaikka koko viskijuttu menisi täysin pois muodista ja hintakupla puhkeaisi. Kuluttaja kiittäisi.
PoistaBlogspotilla on kävijälaskuri, joka mulla näyttää usein n. 150-200 kävijää päivässä (en tiedä, miten toi tota laskee, ts. onko erillisiä kävijöitä vai lasketaanko kaikki käynnit). Lisäksi on monenmoista laskuria tarjolla, eli noita voi kyllä seurata, mikäli haluaa. Mahdollista on liittyä myös erilaisiin blogiyhteisöihin, joiden kautta saattaisi sitten saada näkyvyyttä ja/tai mainostuloja (ja samalla blogiin tulisi mainoksia). Mua ei ole missään vaiheessa kiinnostanut toi kävijämäärä tms. Toki on kiva, että samoissa tapahtumissa olleet juttelevat lukemastaan ja yhdessä koetusta. Sitä puolta blogailu tukee/parantaa.
Omat kuvani ovat kännykällä räpsittyjä ja kaukana visuaalisesta. Savuista-blogi ainakin ottaa erittäin hyviä kuvia: http://savuista.blogspot.fi/
Kiitti linkistä. Onko muita kuva/viski blogeja?
PoistaOlen myös hieman ihmetelly kun tuntuu että viskiblogien tahti on jotenkin lopahtanut ja tullut mieleen, että kannattaako itsekään ryhtyä moiseen. Siksi mietinkin että olis hyvä yhdistää viskit ja esim. musiikki (tätäkin on jo ilmeisesti tehty) tai viskit ja kuvaaminen jne. Tuntuu että viskipiirit elää hieman taantumaa verrattuna 2011 liepeille, vaikka puhutaankin että on trendi päällä.
Varmasti kannattaa miettiä ensin, miksi jotain kirjoittaisi tai mikä kiinnostaisi, ja sitten kirjoitella siitä. Voisit perustaa ensalkuun nimimerkin viskikaappi.net:iin (http://www.viskikaappi.net/yabb2/YaBB.pl) ja ruveta siellä juttelemaan viskistä. Jos intoa riittää, niin siitä sitten seuraavaksi blogeiluun.
PoistaMusiikki (rock) ja viski on jo Smokella yhdistetty (http://smokeonthewater-fin.blogspot.fi/), jonkin verran myös Kulmalan kojootilla (http://onebourbon-kulmalankojootti.blogspot.fi/). Myös Just Peat It tarjoilee joskus musiikkikappaleita (http://justpeatit.blogspot.fi/).
VastaaPoistaInstagram tai Pinterest toimisivat varmaan blogia paremmin kuvien tai visuaalisen puolen jakamiseen.
Minkä verran kävijöitä blogger näyttää koko blogisi historian ajalta? Kaverilla joka kirjoittaa blogia on mittarissa 35000 kävijää. Aika paljon. Pitääköhän tuo kuika kutinsa??
VastaaPoistaKoko historia näyttää 140 000. Kudista en tiedä.
VastaaPoista