Edellisen viskivuoden ilman muuta kovin juttu oli
The Whisky Show. Upeita löröjä ja hyvää tunnelmaa kiinteään varsin kohtuulliseen hintaan iskivät suomalaismieheen niin kovin, että liput tämänvuotiseen tapahtumaan piti hommata heti kun ne myyntiin tulivat. 145 £ kahden päivän viskeistä, ruoista ja kaffeista tuntui edelleen huippudiililtä. Ainoastaan viskilistaus hieman huoletti tässä alati kallistuvien viskien maailmassa. Muutamaa päivää ennen julkaistu listaus näytti kuitenkin edelleen varsin hyvältä (jos kohta toki edellisestä vuodesta heikentyneeltä), joten matkaan. Matkakumppaneina oli kaksi kaveria, joista molemmilla oli edellisenä vuonna emännät mukana ja toisella tämän lisäksi vain yhden päivän lippu. Toinen jätti tällä kertaa emännän kotiin ja toinen otti myös toisen päivän. Kehitystä tapahtuu pienin askelin.
Sään suosiessa lampsimme messujonoon lauantai-aamuna n. 1h20min ennen ovien avaamista. Paikalla oli jo parisenkymmentä innokkainta, ruotsalaiset Karuizawa-fanit paalupaikalla. Messuilla lanseerattiin jälleen pari reilu 30-vuotiasta Karuizawaa (toinen bourbon ja toinen sherry), ja näitä saisi ostaa yhden per lurkki muodolliseen 375 £:n hintaan. Jonon alkupää siis kävi reggaamassa itsensä sisään ja siirtyi sitten kaupan puolelle, jonne muodostui hetkessä kova jono näiden pullojen perässä. Hullu on maailma.
 |
| jonossa on tunnelmaa |
Mutta tosiaan edellisen vuoden kokemusten mukaan Show:n jonossa seisominen on lystikästä puuhaa. Siinä on hyvin aikaa jutustella viskituttujen kanssa ja mehustella tulevaa. Lähellä on paljon kahviloita, joten edellisenä päivänä Finnairin loungessa hankittu suojatila saatiin latten voimalla sopivasti aisoihin. Muutenkin täytyy kehua upeaa Boroughmarketin aluetta, jossa Vinopolis sijaitsee: noilla huudeilla kannattaa ilman muuta piipahtaa, vaikka ei messuja olisikaan.
Ovien aukeuduttua käteen lyötiin tuttuun tapaan maistelulasi, dream dram token, ohjelmalehtinen ja safkalippu. Oma ideani oli pohjustaa reitti Glengoynella ja suunnata sitten etukäteen skautattua 40-vuotiasta Glen Gariochia kohti. Kyseisestä juomasta fiilikset myöhemmin, mutta tässä sen kummemmitta kommenteitta messuilla maistetut annokset:
1. Glengoyne 10
2. Glengoyne 12
3. Glengoyne 18
4. Glengoyne 21
5. Glengoyne 25
6. Glen garioch 12
7. Glen garioch 1999
8.
Glen garioch 1973, 40yo cask 4297 (dream dram)
9. Ichiro's malt chichibu bottled 2013, 58,5 %
10. Hanuy joker, 57, 7%
11.
Karuizawa 29yo bourbon cask (puolikas dream dram)
12. Karuizawa sherry cask (puolikas dream dram)
13. Glenmorangie 18
14. Glenmorangie 25
15.
Glenmorangie Taghta.
16. Clynelish 18yo 50,6 % twe bottling
17. Bunnahabhain 16yo retro label, 55,6 % (ei kaksinen nenä, kumia yms mutta hieno tasapainoinen maku.)
18. Bowmore 25yo twe bottling. 50,1 % (pliisu nenä mutta upea laventelinen maku joka täyttää isosti suun!)
19. Highland Park 20yo the single malts of scotland, 50,9 %
20. Ardbeg 10
21.
Ardbeg Supernova 2014, 55 %
22. Elements of Islay AR5. (M: iso makean hedemäinen uuupea maku! Upea hedelmäisyys mutta ei päälleliimattua makeutta. 92.)
23. Elements of islay bw4, 51,6 % (nätti makeus maussa! Laventelia isosti. Tuoksu kohtuupliisu. 88.)
24. Elements of islay cl7, 58,5 % (tämäkin oli hyvä)
25. Port askaig 15
26. Port askaig 19, 50,4%
27. Bowmore 12
28. Bowmore Devil's Cask batch 2
29. Cardhu 15, 40 %
30. Talisker 2001-2012 Distiller's edition, 45,8 %.
31. Talisker 10yo
32. Benriach 24yo Single Malts of Scotland, 50,2 %
33. Aberlour 22yo 1990 Single Malts of Scotland, 54,1%
34. Glen Spey 25yo, 49,1 %
35. Michter's bourbon whiskey small batch 45,7 %
36. Mitcher's straigth rye, 42,4 %
37. Mitcher's small batch 43 %
38. Mitcher's 10yo bourbon, 46,4 %
39. Bruichladdich 23yo 1990 Signatory Cask Strength Collection, 51,4 %
40. Linkwood 28yo 1985 Signatory Cask Strength Collection, 53,4% (hi-a-no)
41. Blair Athol 1991 21yo, Signatory Cask Strength Collection, 58,0% (kuin intensiivinen huippuviini! Jaajaa!!)
42. Ben Nevis 1991 22 yo, #2909 Signatory Cask Strength Collection, 58% (ihan ok, ei ihmeellinen)
43. Bowmore 2000 14yo 54,4% (sori, ei tarkempia pullotietoja)
44. Teerenpeli Kaski (kannatuksen vuoksi)
45. Caol Ila 18yo, TWE masterpiece, 62,2 % (tämä oli oikein hyvä viski ja vahvimpia tuliaisehdokkaita.)
46. Laphroaig 18yo 50,9 %
47. Ben Nevis 43yo, 44,3 % (grainii ja singelii sekaisin)
48. Bowmore 15yo, The Single Malts of Scotland, 55,2 %
Toinen päivä:
49. Berry's Bunnahabhain 1987 c. 2787, 46 %
50. Berry's Blair Athol 1989 c. 6333, 46 %
51. Berry's Auchroisk 1991 c. 7476, 52,1 %
52. Berry's Glen Keith 1993 c. 97135, 55,2 % (mukava. 88.)
53. Berry's Sultmore 1997 c. 3581, 55,1 %
54. Berry's Srran 1997 c. 1, 46 %
55. Berry's Bunnahabhain 2006 c. 800092, 56,1 % (nuori monsteri, mutta ei huono)
56. Balblair 1999 2nd ed., 46 %. (Maukas hilloinen sherry! 88.)
57. Balblair 1990, 46 % (tummempaan ja syvempään menee. 90.)
58. Balblair 2000, Single Cask for TWE, 53 %. (Nätti syvä puhdas sherry. Ei muuta. 89.)
59. Balblair 1983, 46 % (nuoremmat Balblairit parempia)
60. Linkwood 15yo Old Malt Cask 50 % (mukava syvänkeltainen mellevä maku. Ikäänsä vanhempi. 90.)
61. Craigellachie 18yo 1995-2014 Old Malt Cask 50 %. (Ei niin kummoinen. 88.)
62. Clynelish 16yo 1997-2014 Old Malt Cask, 50%. (Ehkä paras maistamani clyne. 90.)
63. Invergordon 1988 25yo the Sovereign Single Cask, 58,1 %
64. Talisker 6yo, Hepburn's Choice 2008-2014, 46 %. (Ei kaksinen. 80.)
65. Laphroaig 14yo Old Malt Cask, 50 %
66. Bowmore 25yo Old and Rare, (t. Aika sulkeutunut. Mutta maku: syvä upea laventeli, herkku kerta kaikkiaan. Herkkä viski.)
67.
Smögen 3,5yo hasse peters single cask, 55,7 %
68. Laphroaig 18, 48 %
69. Laphroaig 25
70. Highland park 18, 43 %
71.
Highland park Dark Origins, 46,8% (hieman likainen tuoksu. Mutta maku: varsin
monipuolinen ja kiva. Mausteinen, jännä, montaa asiaa suussa. Jätti positiivisen kuvan)
72. Macallan 25yo. 92.
73. Glenlivet 1981 32yo Signatory Cask Strength Collection, 52 % (uuuupea syvä maku: yksinkertaisesti vaan hieno viski. Tämä olisi ollut todella hieno pottu, ellei hinta olisi lähes 170 £)
74.
Springbank 1969, 40yo, cask 263, 54,4 %
75. Glengraich 1976 signatory, 44,3 % (syvä ja messevä lörö. 91.)
76. Longmorn 22yo 1992 Single Malts of Scotland, 51,4 %
77. Benriach 24yo Single Malts of Scotland
78. Cl7 elements of islay (again)
79. Ar5 elements of islay (again. Piti vielä kokeilla ostoa silmällä pitäen, mutta 92 £/0,5 l oli kuitenkin liian suolainen)
80. Caol ila 18yo masterpiece (sama lopputulos kuin edellisen kohdalla)
81. Ben nevis 43yo blended, 44,5 %
82. Benriach 20, 43 %
83. Benriach 1999 13yo virgin american oak finish, 46 % (bulkkilörö. 82.)
84. Benriach 1996 sc, pedro ximenez sherry finish 2014 54,4 %
85. Benriach 17yo solstice, 50 %
86. Glendronach 18 allardice, 43%
87. Glendronach 18 tawny, 43 %
88.
Glendronach 1995 19yo, px sherry cask finish, 52,5 %. (T. Upea syvä
tuoksu! Erittäin positiivinen ensnenä! Suklaata, nannaa. M: suklainen
meno jatkuu. Samettista nojatuolinkulmaa. 91.)
89. Kilchoman machir bay, 46 %
90. Kilchoman loch gorm. 46 %
91.
Kilchoman port matured. 55% 3yo (t. Kohtupliisu. Mutta iso räjähdys
suussa. Wow. Hyvä yhdistelmä. Makeaa nättiä savua. Isoa
suuntäyttävyyttä. Tämä on iso viski. Ja kelaa ikää! 89.)
92.
Kilchoman cask strength, 59,2 % (puhdas nätti lörö. Herättää kuitenkin
kysymyksen kuinka kauan kilkko kestää kypsytystä. Oikein on kyllä pitkä jälkimaku.
87.)
93. Kilcho 100 islay 4th ed.
94. Highland park 14yo adelphi, 46% (ei kaksinen. Aika raaka. 82.)
95. Bladnoch 24yo adelphi 1990, 59,3 %
96. Ardmore 14yo adelphi 55,6 %
97. Miltonduff 32yo adelphi, 54,2 % (oikein nanna! 91.)
98. Linkwood 24yo, adelphi, 57,7 % (iissoo viskii. Kovaa sherrymenoo. Kova lörö. 90.)
99. Longmorn 22yo adelphi, 53,6 %
100. Glen Garioch 21yo, adelphi, 59, 6 %
101. Sazerac
102. Stagg bourbon
 |
| Adelphin hinnat |
Hätiköivä lukija saattaa vetää maistettujen viskien määrästä virheellisiä johtopäätöksiä: aikaa oli tänä vuonna käytössä molempina päivinä yksi tunti enemmän ja sitä paitsi syljin Ardbeg 10yo:sta puolet. Mutta mitä sitten jäi käteen? Yleisellä tasolla on todettava, että messujen kokonaistaso oli valitettavasti selkeästi huonontunut edellisestä vuodesta. Kriittisempi saattaisi jopa vetää sen johtopäätöksen, että konseptia on haluttu tarkoituksella muuttaa: tuplasti porukkaa sisään ja heikompaa viskiä tarjolle. Hyvin monilla tiskeillä merkittyä dream dramia ei ollutkaan tarjolla. Hyvin monilla tiskeillä tiskin ilmainen lippulaiva olikin dream dram, tai ainakin sitä piti heruttaa. Toki on ymmärrettävää, että näytteilleasettaja haluaa jollakin tavalla estää sen, että urpot tulevat tiskille ja pyytävät sitä kalleinta. Mutta samalla nämä messut ovat useamman vuoden tapahtumaa seuranneidenkin mukaan olleet juuri tosiharrastajille suunnatut, jolloin jotenkin pitäisi myös mahdollistaa se, että vaikkapa Laphroaig 25yo:n voisi maistaa ilman, mutta pitää ensin vetää koko range kymppivuotiaasta ja select caskista alkaen. Mutta on toki selvää, että hinnat nousevat ja tavara vähenee. Kuplan puhkeamista odotellessa.
Toinen iso havainto messujen jäljiltä liittyy myös samaan teemaan: todella hyviä viskejä oli hyvin vähän tarjolla. Aika paljon oli sen sijaan ihan hyviä viskejä, mutta kun tämän tason viskit vielä vähän aikaa sitten maksoivat 50-70 €, nyt ne olivat järjestään 80-90-100 puntaa. Puhumme siis esimerkiksi yksityisten pullottajien n. 12-20-vuotiaista tynnyrivahvoista viskeistä. Oikeastaan ainoa koju, joka vakuutti tässä mielessä, oli Signatory, jonka tuotteet olivat lähes järjestäen laadukkaita, vaikka toki nekin tuon sadan punnan luokkaa. Ja nyt puhutaan tosissaan kategorian "ihan kiva" viskeistä (omalla pisteytykselläni 84-88, max. 90). Vielä vuosi pari sitten 100 €:n pullon saattoi kuvitella olevan jo selvästi päälle 90 pisteen viski.
 |
| Mainio Dronach. Mutta kallis. |
Kokonaisuudessaan, kun edellisenä vuonna uusi lähtö oli selviö, nyt reissu oli erittäin hieno ja viskitapahtumana edelleen vallan mainio, mutta tuotteiden tason huonontuessa ei enää must. Näin kaksi kertaa käyneenä voi olla, että seuraavaksi suunnataan jonnekin muualle. Listataan kuitenkin vielä proot ja konnat:
Positiivista:
+ Signatory
+ tunnelma
+ show-pullotteet
+ ruoka ja kahvi
+ hinta-laatu edelleen kohdallaan
+ tunti lisää peliaikaa
+ Michter'sin bourbonit (aivan uusi tuttavuus)
+ Glenmorangien pössis. Uusi Taghta on erikoinen, mutta maukas
Negaa:
- merkittävästi huonontunut dream dram osasto
- merkittävästi huonontunut ilmaisten parempien pullojen tarjonta
- pullojen ostohinta karannut kenties lopullisesti?
- Finnairin business-luokan tarjoilu
- Signatorya lukuun ottamatta muut IB-pullottajat. Hunter Laing ei päässyt tänä vuonna vakuuttamaan. Berry'siltä ei löytynyt oikeastaan yhtään herkkua. Adelpheissa oli pari hyvää, mutta hinnat niin kovia, ettei niitä viitsinyt harkita.
- Benriachin tiski. Edellisen vuoden huipputarjonnasta täyteen pohjanoteeraukseen.
Niin se messujen paras viski? Signatoryn Springbank. Siitä vielä omat nuottinsa myöhemmin.
 |
| Nam. Tuota kädessä olevaa Glenlassaugh'ta en maistanut. |
|
 |
| Etukäteen kiinnostava viski. Jälleen kategoriaan "ihan kiva". Helppo ostos 70 euroon, mutta ei enää 120:een. |
 |
| Tätä voi suositella varauksetta. Puhdas ja nätti Ila. Jäi silti hyllyyn, koska olen töissä julkisella sektorilla. |
 |
| Michter's yllätti puun takaa todella laadukkailla tuotteilla. Tai sitten meni loppuillan piikkiin. |
 |
| Arppa teki kauppansa |
 |
| showpullohinnasto |
Loppuun muutama Lontookuva
 |
| One doesn't just simply walk into Morden |
Karuizawa 14yo 1999 "Memories of Karuizawa", c. 855, sherry cask, 57 %
