Näin se näyttää maistelu nykyään itselläni menevän, että harvemmin mutta parempaa. Viimeksi maisteltiin virallisesti VYS:in vanhoja Lagavulineja, ja tänään oli vuorossa Laphroaig. Kyseessä on kenties all-time lempitislaamoni, ja kattauksessa oleva normi 30yo on joskus maistunut suussa kertakaikkisen hyvältä, joten odotukset olivat koholla tähän etätastingiin. Ainoana miinuksena oli ristiin menneet arvontapaikat kavereiden kanssa, joten tämä lusittiin livenä omin päin, mutta toki etänä hetki jakaen ympäri Suomen. Lähdetään tutustumaan tuotteisiin.
Laphroaig 28yo 2018, 44,4 %
Kypsynyt ensin kolmessa erityylisessä tynnyrissä, jonka jälkeen naitettu vuodeksi sherrytynskään.
Tuoksu: Ensimmäisenä nokkaan maittavaa raikasta pastirol-päiväomenaa. Sitä seuraa tumma ja ah, niin maukas laphroaigin savu. Superlupaava tuoksu.
Maku: Toimii. Hyvin on uskollinen tuoksulleen. Raikkaan vihreän ompun vivahde käy käsikädessä lapparin jodisuuden kanssa. Nikkasen mainitsema maitosuklaa osuu myös hyvin. Ei ole massiivisen pitkä maku, mutta hyvin maukas kyllä. Jälkimaussa korostuvat vielä veden suuhun tuovat eksoottiset hedelmät. Laphroaigin kevyemmästä päästä, mutta toimii kyllä mulle. 92.
Laphroaig 25yo 2016, 48,6 %
2nd fill oloroso filliä ja american white oakia käytetty tynnyreissä.
Tuoksu: Enemmän supussa. Tummempi, asfalttisempi lupaus. On kyllä maukas tämäkin.
Maku: Klassinen laphroaig. Rouheutta maussa, jodisuus nostaa päätään, mutta lyijy jyrää sen sitten. Hieman yksioikoinen tuhkaisuus mielestäni tässä. Vesitippa avaa hedelmää makuun ja parantaa selvästi. Ikää tässä ei kyllä samalla tavalla maista kuin 28yo:ssa. 90.
Laphroaig on julkaissut koskaan vain 4 kpl 30-vuotiaita viskejä. Seuraavassa siis näistä 3. Ian Hunter Storyn idea on kertoa Laphroaigin kärkimiehen Ian Hunterin tarina viskeissä. Huhut puhuvat jopa 15 30-vuotiaan sarjasta. Lykkyä tykö vain keräilijöille.
Laphroaig 30yo Ian Hunter Story - Book I 2019, 47,7 %. 4800 pulloa.
100 % 1st fill american oak.
Tuoksu: Huuh, mikä börppäkypsytetty hedelmä. Todennäköisesti omaan suuhuni osuu tämä. Suuveden raikkautta.
Maku: Massiivinen hedelmäpommi! Menee ja tulee kyllä aika nopiaan. Olisiko pieni vesitilkka kuitenkin? Tuo uusia juttuja ilman muuta. Anista, fenkolia. Lakritsijauhetta. On nätti, mutta voidaan kysyä, mennäänkö jo jopa liian syvälle hedelmämehuihin. Ja maistettuani 30yo:n ja 28yo:n uudestaan, olen sitä mieltä että menee. 91.
Lahproaig 30yo Ian Hunter Story - Book II 2020, 48,2 %. 4800 pulloa.
Oloroso sherry cask, joita Laphroaigilla on vain alle 1 %.
Tuoksu: No, nyt on sitten todella isosti sherrylaphroaig. Kun viskiharrastus alkoi, etsinnässä oli aina täydellinen peat+sherry. Sen jälkeen kyseinen profiili ei ole ollut niitä ykkösjuttuja, vaan varsinkin islayn viskeissä börppä toimii paljon paremmin. Mutta jos sitä hyvää peat+sherryä etsitään, niin tässä voisi nyt sitten olla potentiaalia. On tämä kyllä upea nokka. Toffeeta, sikarimeininkejä,
Maku: Tuoksulle uskollinen. Hienosti jodi tukee marjaisuutta. Ei makea ollenkaan. Joku mainitsi saippuan, joksi jodisuutta voi tässä myös kutsua. Tykkään kyllä, mutta ei tämä ihan tuoksun tunnelmia lunasta. Sherry ei peitä, mutta joku vähän outo saippuainen offnote tässä on. Mutta toisella kiekalla saippua on häipynyt. Onhan tämä nyt hieno kuitenkin. 92.
Laphroaig 30yo 2016, 53,5 %
Tuoksu: Sherrymarjan jälkeen tämäkin hieman supussa. Erittäin tasapainoinen kyllä.
Maku: On tasapainossa. Hedelmä, pähkinäisyys, jodisuus, superraikas, makeaa sitrusta, loppumaun eksoottisia hedelmiä. Ikä tuntuu ja maistuu. Ja silti savu on tallella. Bravo. 93.
Huh, olihan tämä nyt laadukas setti. Isoa rahaahan tällaisesta setistä joutuu nykyään maksamaan, mutta kyllä tässä aika old school -meiningeissä saatiin olla. Kun tämän olisi voinut jonkun kanssa livenä jakaa niin homma olisi ollut siinä. Etäjengi äänesti viimeisen 30-vuotiaan ylivoimaiseksi voittajaksi.
