The Whisky Show, Lontoo, 29-30.9.2018

Tarujen Whisky Show, johon tie taas kahden vuoden tauon jälkeen vei, järjestettiin tänäkin vuonna tutuilla spekseillä: 100 £ sisään ja löröt vapaasti tarjolla tiskeillä. Toki kalliimpia viskejä joutui lähestymään dream dram -tokeneilla, ja tuntuu, että vuosi vuodelta tavallisempia viskejä on tuolla dream dram -osastolla. Etukäteen listaa katsoessa näytti, että mitäs täältä nyt haluaisi edes niin kovasti maistaa, mutta kyllähän sieltä sitten taas jotain löytyi. Kaksi päivää viihdyttiin, ja tällaisia tuotteita kävi lasissa:

Day 1

1. Michters rye
2. Michters rye 10
3. Glendronach 15 revival. Uusi. Hyvää oli. Ei ehkä niin hyvää kuin vanha, mutta silti.
4. Benriach 10 curiosiyaas. 85.
5. Benriach 12yo 3way sherry. 80.
6. Benriach 21 peated temporis, oikein toimiva!
7. Benriach 21 4cask, kuraa.
8. Benriach 22 albariza PX. Ei kummoinen. Ikä maistuu kyllä. 85.
9. Tomatin 21, 47,4 that boutique. Kahvia, kuivaa heinää. Hyvä.
10. Miltonduff 28, that boutique. Raikas nenä! 87.
11. Benrinnes 17 that boutique. 87.
12. Springbank 21, 47,5% that boutique. Upea. Kumisuutta maussa vähän. Pitkä ja hieno jälkimaku. 90. Tämä oli viski, jonka hintaa kysyin ostomielessä. Kuulin, että 125£. Ajattelin, että vähän kallis on, mutta jos en muuta löydä, niin voisin ostaa. No, toisena päivänä ajattelin, että josko ja kyselin vielä kaupasta. Olikin 335£... Eli tuon verran lapasesta hinnat ovat omaan arvostukseeni nähden lähteneet.
13. That boutique 25yo islay, 89.
14. Aultmore 11, 51,6 % hiddenspirits. Ei kummoinen
15. Bruichladdich 15 oloroso, 53,1% hiddenspirits. Kumihanskaa maussa. Ei huono jos tykkää. 87.
16. Bowmore 22 hiddenspirits, 53,6 %. Todella kiva monipuolinen raikas. 
17. Ben Nevis 21 show bottling 47,5%. Lupaava lihaisa tuoksu. Tätä kovasti etukäteen hehkutettiin, mutta liian sherrylihaisia nuo Ben Nevisit mulle.
18. Benriach 28 show bottling. 48,8 %. Tunnistettava benriach.
19. Single grain 44yo 51,6% invergordon. Hieno. 90.
20. Springbank 23 show masterpiece. On kyllä mainio.
21. Ardbeg18 show bottling. Tää on kyllä hiton kiva! 
22. Berry bros Highland park. Kiva, mutta kuminen. 88.
23. Braes of glenlivet 23 berrys 54,4%. On jees. 89.
24. Ben Nevis 20 berrys, 54,6% no nyt on kohdallaan! 125£, 91.
25. Bunna berry bros 28yo. Hieno ja rauhallinen.
26. Signa fettercairn 2006 11yo, 43%
27. Carsebridge grain 35yo 1982. Greippi. Todella kiva lörö! 
28. Mortlach 2008 9yo 59,5%. 
29. Glenburgie 23yo signa. Ei vakuuttanut.
30. Clynelish 1996 signa, 52%. Ok.
31. Daftmill 2006, 46%. Hiton hyvää!
32. Chichibu 2018 peated. Aika jees 
33. Chichibu London edition, hieno. 89.
34. Chichibu 2011, 59,5% 
35. Kavalan podium 46%. Kiva nenä.
36. Kavalan Solist bourbon cask 
37. Kavalan Solist wine. CS. Kavalanit suussa messuilla ensimmäistä kertaa, ja jos kohta laadukkaita viskejä, kaikki aika samanhenkisiä, kun ikä ei näyttele näissä oikein roolia.
38. Port askaig 8. Kuraa 
39. Sama 14yo ihan ok.
40. Sama 19 paree
41. Sama30 joo mut aika pliisu silti. Tiskin alta herutettiin vielä pieni maistiainen 45yo:ta, mutta jostain kumman syystä Port Askaigit ovat aina jättäneet aika kylmäksi. Niin tälläkin kertaa.
42. Elements peat. Nää.
43. Port Charlotte PI5 elements. Ei kummoinen. 
44. CI8, 55,2%. Tiukkaa shittii. Ei auta.
45. Cl11. Varsin hyvä sherrycaolila. 
46. Bn7 elements. Ei jättänyt muistoja
47. Lp9 elements. 
48. Port askaig 45. Hieno lörö.
49. Ben Nevis. McDonald's NAS. Hyvä Old school-viski.
50. Deanston virgin Oak 46,3%. Tätä olen ennenkin maistanut, ja on yllättävänkin hyvä viski!
51. Deanston 18. Ei sitten enää niin hyvää.
52. Laphroaig qc 
53. Laphroaig lore
54. Highland park valknut. Yllättävänkin huono viski.
55. Springbank10. Täähän on kyllä todella hieno perusviski. Ei mennyt väärin vaikka tätä jousi koko ikänsä
56. Springbank 15 46% sherryinen mutta hieno.
57. Longrow18 , 46%>. 
58. Berry's Invergordon 1971 47%. Olihan se hassu, mutta Miku joi puolet
59. Whistlepig 15, 46% 
60. Imperial single Malta of Scotland 22 
61. Imperial 21yo Single malts of Scotland. Molemmat hyviä. Prkl.
62. Allt a bainne 26, 51,6. 
63. Aultmore 12 46%. Helkkarin hyvä. 
64. That boutique bourbon 14,to, 
65. Glenburgie ,21 51,5%
     
    Day 2: 
     
    1. Glenmorangie original.
    2. Glenmorangie nectar d'or
    3. Glenmorangie Astar. Tosi jees.
    4. Glenmorangie Signet. 
    5. Glenmorangie 19. Ihan jees perus. Näin monta Glenmorangieta juotiin vain, koska heruteltiin 1978:a. Ei irronnut. Aina ei irtoa.
    6. Arran sauternes. Aika sikahyvä! Loistava lihaisa ja kermainen suutuntuma.
    7. Arran amarone finish.
    8. Arran 14. Raikas nenä. Todella kiva yhdistelmä glenmorangien raikkautta ja kuitenkin pureskeltavaa suutuntumaa. Jos hinta-laatusuhteeltaan pitää nykypäivänä etsiä niin tässä voisi olla.
    9. Arran 18. Tämäkin on hyvä. Silti 14 on paree.
    10. Arran The bothy quarter cask. Jos näiltä messuilta piti yksi erittäin positiivinen perusrangen ylläri löytyä, niin koko Arranin range. Oikein maukkaita viskejä, joista itselleni putosi parhaiten 14yo raikkaudessaan. Toki Arran tarjoilee ehkä vielä enemmän niille, jotka diggailevat punaisempia viskejä.
    11. Strathmill 2004 Gmacph. Nätti kuiva ruohoinen kaveri.
    12. Glentauchers 2004 Gmacphail. Kohtuuheikko. Kiva jälkimaku.
    13. Dailuaine 19 1998 Gmacphail. Oikein maukas. 
    14. Ardmore 1998 Gmacphail. Todella kiva!
    15. Macduff 2000, Gmacphail. 58,4%. Tosi kiva ja puhdas!! Gordon MacPhailin osasto näyttäytyi oikein positiivisessa valossa. Toki muutenkin IB:t ovat aina olleet näiden messujen parhaimmistoa.
    16. Longmorn 57
    17. Longmorn 57. Tuplacask vuoden 1961 Longmornia, what can you say. Paitsi että puu oli kyllä mielestäni mennyt vähän yli molemmissa. Upea nenä epäilemättä, mutta maku jätti molemmissa paljon toivomisen varaa. Toki viskimessujen häsä ei ehkä ollut se paras paikka maistaa näitä. 15k£/pullo tai messutarjouksena 30£/pari. Jätin kuitenkin hyllyyn.
    18. Bowmore 12
    19. Bowmore 15
    20. Laphroaig qc
    21. Laphroaig lore. Hyvä tasapainoinen tuote, jossa ehkä vain iättpmyys häviää vanhemmilleen
    22. Stoddards 40-luku
    23. Grant 40-luku
    24. Berrys 50-luku
    25. Springbank 90-luku private
    26. Springbank 90- luku Port
    27. Aberlour 80-luku. Hieno! Nämä olivat huutokaupan tiskiltä, kaikki omalla tavallaan hienoja.
    28. Tomatin 18. Hieno,! Kumihanskaa
    29. Tomatin 30. Hieno puhdas bourbon! 92. Tässä oli se vahvin ostokandidaatti koko messuilta. 300£, mutta oli jo loppu toisen päivän iltana. Moni tykkäsi enemmän 36yo sherrystä, joka sekin upea.
    30. Tomatin 36. Oloroso.
    31. Springbank that boutique
    32. Boutique kallis (mikäköhän tää entry on?)
    33. Strathclyde 26
    34. Tomatin 14. Vaatimaton.
    35. Tomatin 30. Piti mennä vielä uudestaan, höhöö!
    36. Tomatin 36
    37. Single malts of Scotland linkwood 27. Hieno. Toimii.
    38. Single malts of Scotland braeval. Todella upea. 
    39. Single malts of Scotland. Bruichladdich 25.
    40. Single malts of Scotland imperial 22.
         
         

    Kivaa oli ja paljon maistettavaa! Kyllä Lontoota edelleen voi suositella, vaikka kattaus toki huononee vuosi vuodelta. Tässä vielä pari otosta:
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    

Glenmorangieta Suomen mallasviskiseuran kera 6.9.2018

Glenmorangie eroaa omassa kirjassani muista mitään sanomattomista Glen-tislaamoista positiivisesti. 18yo oli aikoinaan ensimmäinen keltainen viski, joka todella kolahti, ja peruskymppi on toiminut moneen otteeseen. Lisäksi moni erikoispullote on ollut laadukas. Kun Suomen mallasviskiseura järjesti taannoin Glenmorangie-tastingin, piti toki osallistuman, semminkin kun kattauksessa oli lupauksia herättävä 70-luvun pullote.

Glenmorangie 10yo Original, 40 %

Viskin on sekoitus 1st- ja 2nd fill bourbonia. 3ppm.

Tuoksu: Raikas puhdas Grannysmith omena. 

Maku: Rauhallinen, maltillinen hedelmäisyys alkuun. Sitten maun keskipuolella varsin miellyttävä mausteinen ruohoisuus. Yllättävän hyvä! 90.

Glenmorangie 18yo Rare Malt, 43 % (n. 2000)

Tuoksu: Upean syvä hunaja! Old style.

Maku: On tuoksunsa mukainen. Iso hunajainen suuntäyttävyys. Hieno kokemus. Puu maukkaasti tukee kokemusta. Todella tasapainoinen kokonaisuus, joka puhuu läpeensä yhtä ja samaa kieltä. 91.

Glenmorangie 18yo Extremely Rare, 43 %

Tuoksu: Selkeästi kevyempi ja ohkaisempi kuin vanhempi versio. Vahamaisempi kuin vanha.

Maku: Terävämpi, erottelevampi ja jälkimaussa vihreän ruohon ja omenan puraisu. Jälkimaku on mukava, mutta onhan tämä hyvin erilainen viski kuin vanhempi. Silti tyylikkäästi tehty muodonmuutos. 90.

Glenmorangie 1975/2002, 43 %

2 eri batchia, 2001 ja 2002 pullotetut. Duty free only.

Tuoksu: jotain erikoista vanhaa: muskottihunajaa (tietämättä, miltä muskotti tuoksuu). Jotain mineraalista. Ja heinäistä. Märkää. Ei tämä nyt ihan kunnossa ole.

Maku: jotenkin aika tiukka maku. Kitkerää. Varmasti saanut ilmaa. Valitettavasti. Pilalla.

Kommentti: Aika monta viskiä on maisteltu, ja tässä oli ensimmäinen korkkivikainen. Alkuun tuntui, että on vain aika erikoiset tuoksut, mutta sittemmin korkin löyhkää ei meinannut saada pois hajumuistista. Tietysti tämä oli suurenmoinen harmi, kun tastingin zö viski oli kyseessä, mutta minkäs teet.

Glenmorangie Signet 46 %

10-35yo. Bourbonia, olorosoa, new oakia, ties mitä.

Tuoksu: Parfyymisuutta, pippurisuutta, uuden viskin intensiivisyyttä. Tummaa suklaata, kahvia, jotain kitkeryyttä. 

Maku: On kyllä huomattava parannus tuoksusta! Oikein tasapainoinen, suklaisen punainen kokonaisuus. Itse asiassa oikein maukas jouluviski. Sikaria, erittäin kypsiä punaisia marjoja. Jälkimaku on kyllä pitkä ja maukas.  Yllätyin positiivisesti. Toki oli myös selkeästi erilainen viski tässä kattauksessa. 90.

Glenmorangie Traditional 100 Proof, 57,2 %

Kyseistä heinäpaalipulloa on tehty vuosina 1999-2005.

Tuoksu: Vähän supussa on, mutta raikas ja puhdas. Ruohoisuutta. Mutta tämä on silti kutsuva. 

Maku: Nätti, rauhallinen laskeutuminen suuhun! Hieno. Alkoholi korostaa ruohoisuutta, vahaisuutta sopien tähän mainiosti. Jotenkin upea vanhan liiton viski. 91.

Lopuksi maistoimme bonuksena vielä uuden, olisiko ollut travel retail -pullotteen (?):

Glenmorangie 19yo,

Tuoksu: Nätti tasainen keltainen hedelmäisyys. 

Maku: mjää, jotenkin pliisu. Katkeraa hedelmää. Jotenkin lyijynen. Okei, tuo jälkimaun ruohoisuus on sitten kyllä ihan ok. Mutta jää kyllä pahasti esim. 18yo:iden kelkasta, ja on hyvä osoitus siitä, että Glenmorangien tuutatessa markkinoille sen seitsemäätoista viskiä vuodessa, täytyy vähän tietää, mitä ostaa.

Yhteenveto: Jos nykyviskejä joutuukin usein arvostelemaan, on Glenmorangie mielestäni onnistunut luomaan nahkansa tyylikkäästi. Nykyviskin raikkaus ja ohuus sattuu sopimaan Glenmorangien puhtaaseen profiiliin paljon paremmin, kuin johonkin likaisempaan tislaamoon. Hyvin erilaisia ovat tässäkin nuo vanhemmat, mutta uudet eivät ole ollenkaan huonoja. Bravo.

Raati äänesti voittajaa seuraavin numeroin:

1: 0

2: 12

3: 0

4: 0

5: 7

6: 7