Ardbeg Day oli ja meni, ja perinteiseen tyyliin setti oli hienosti järkätty: kivaa ohjelmaa, hyvää viskiä ja pientä suupalaa. Toki suurimpana mielenkiinnon kohteena oli uusin vuosipullote Perpetuum, jonka verrokkina saattoi maistaa Ardbeg Day 2012:ta, kymppiä ja aina iki-ihanaa Alligatoria. Perpetuumista ei sen kummemmin speksejä paljastettu, joten maun oli toimittava tuomarina.
Ensimmäiset fiilikset Perpetuumista olivat viskin suoraviivaisuudesta ja yksinkertaisuudesta. Mielestäni tämä on lähinnä oleva tuote normaalia kymppivuotiasta Ardbegin nykyrangesta. Markkinoinnin kannalta ongelmallista oli kuitenkin maistaa tätä rinnan 10yo:n kanssa: Perpetuum nimittäin hävisi kaksinkamppailun selvästi. Nuoruus maistui läpi, tuote on hyvin yksioikoinen, vaikkakaan siinä ei epäpuhtauksiakaan esiintynyt. Pisteissä n. 85-86 luokkaa.
Herännyt kysymys olikin: jos 10yo:n saa alkosta 64 €:lla ja Perpetuumin 97 €:lla, niin miksi ostaa Perpetuum? Olisiko tässä nyt se ensimmäinen viski, jota kuluttajat eivät enää ostakaan pää märkänä pitkin maita ja mantuja, ja tislaamot joutuisivat kääntämään katsetta laadukkaiden tuotteiden suuntaan? Tietysti on sinänsä ongelmallista, mikäli pullot jäävät Alkon hyllyyn, koska silloin Suomella on heikot saumat saada jatkossa näitä erikoispulloja tarjolle.
Voi kun saisi taas joskus kirjoitella jotain positiivista viskeihin liittyen...