torstai 4. lokakuuta 2012

Ardbeg-komiteatasting 26.9.2012

Ardbeg hemmotteli suomalaista viskiharrastajaa lyhyen ajan sisään kahdella tilaisuudella. Ensin lanseerattiin Galileo ja hetiperään tuli kutsu neljän viskin maisteluun Distillery Manager Mickey Headsin johdolla. Kattaus näytti seuraavalta: 


Paperilla setti vaikutti loistavalta: suursuosikkini Alligator, uusinta Galileosta ja toki sokerina tynnyrinäyte suoraan tislaamolta. Odotukset ensimmäistä single cask -Ardbegia kohtaan olivat korkealla. Ja jotta ne varmasti lunastettaisiin, kantoi Hennessyn väki pöytiin vielä toisen tynnyrinäytteen. Tältä nämä uutuudet minusta maistuivat: 

Ardbeg 2002 10yo, Cask sample, 1st fill bourbon, 56,8 %


Tuoksu: Vaniljaa, raikas ja puhdas, omenaa. Tasaisen hedelmäinen ja herkullinen. Sittemmin selvästi tuoretta hedelmää.

Maku: Alkuun hyvin pehmeä ja tasaisesti suuhun levittyvä. Sitten äkkiä suuta kuivattava ja huumaava alkoholi. Hieno, suoraviivainen ja puhdas! Syvempi ja tummempi kuin 10yo, muistuttaa siinä mielessä Alligatoria. Pieni vesitilkka levittää entisestään makua pitkin suuta ja myös pidentää sitä. Tuo hiiltyneen puun savua jälkimakuun, joka sitten taittuu suklaaseen/kahviin. Jälkimaku on hieno yhdistelmä tummia tuntemuksia ja kuitenkin borbonin suoruutta ja raikkautta. Hieno, suoraviivainen mutta kuitenkin vielä nuori. Tätä samaa kamaa ja 10 vuotta lisää niin avot. 91.

Kommentti: Tämä viski antoi kuvaa siitä, miltä tynnyrivahvuinen Ardbeg TEN voisi maistua. Herkullinen, eikä turhia sherrykikkailuja.


Ardbeg 2006 6yo, Cask Sample, 1st fill oloroso butt, 59,6 %

Tuoksu: Heti alkuun hyvinkin kuivaa sherryä: tummia kypsiä hedelmiä. Nahkasohvaa, jotain petroolistakin, mutta hyvällä tavalla. Vesitilkka pehmentää, tuo joulumaisempia fiiliksiä kehiin. Sittemmin lasissa viettämisen jälkeen hieman bensaista epäpuhtautta.

Maku: Suuta kuivattava, joulunpunainen. Sitten alkoholin tullessa entistä enemmän kuivattavuutta ja iskee kyllä kovaa. Smack in the face mutta silti varsin pehmeä. Tulee mieleen soft-sm: sidotaan kiinni mutta lyödään vain höyhenellä. Jälkimaku ei ole pitkä, eli nuorelta tämä vielä tuntuu ja tietty ponumaisuus on läsnä jälkimaussa. Vesi avaa jälleen ja tuo lähestyttävämmäksi. Punaista huumaavuutta, tummaa suklaata jälkimaussa. 88

Kommentti: Kun tuli sherrykikkailut mainittua, niin nyt pääsi sitten maistamaan 100% sherryarttua. Oloroson tuoksu ja maku olivat tässä erittäin läsnä. Oli mukava havaita, että maistelukokemuksen myötä oloroson tunnisti heti ennen kuin sisältöä oli edes paljastettu. Taannoinen sherryvertailu toi bon voyage -ilmiön. Näkisin markkinoilla mieluusti ihan puhtaasti sherrykypsytetyn Ardbeginkin - mutta hieman pidempään kypsytetyn.


Tuomio: Yleisesti täytyy todeta, että tasting oli loistavasti järjestetty. Puitteet olivat kunnossa ja kattaus oli mielenkiintoinen. Alligatorin ja Galileon myötä tässä oli nyt setti, jossa kaikki viisi viskiä olivat huikean erilaisia toisiinsa nähden: 10yo kuiva ja suoraviivaisen kova, sitten tynnyrisamplen hedelmäinen suoruus, josta liikuttiin Alligatorin tummempaan suklaisuuteen ja mausteisuuteen. Sitten makea Galileo ja lopuksi kuivan sherryinen tynskänäyte. Tässä mielessä tämä oli toistaiseksi antoisin Ardbeg-maistelu, jossa olen itse ollut, ja samalla se vastasi aika hyvin siihen kritiikkiin, jonka mukaan Ardbeg pullottaa aika lähellä toisiaan olevia todella nuoria viskejä yksi toisensa jälkeen.

Niin ja suosikkini? Alligator oli tuossakin seurassa kertakaikkisen tasapainoinen ja herkullinen esitys. Olisin siis niukasti sanonut sen suosikikseni siitä huolimatta, että 1st fill bourbon -tynnyrinäyte oli herkullisen raikas Ardbeg-esitys. Galileo maistui jälleen hyvältä, mutta se hyötyisi muusta seurasta kuin vahvoista Ardbegeista.

Kiitos mukavasta setistä ja uusista mukavista viskituttavuuksista!

Kuva Mickey Headsin käyttämästä sarjasta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti