maanantai 10. helmikuuta 2014

Glendronachia ja Glenglaussaughia Uisgessa 6.2.2014

Tämän vuoden Uisgessa ei ensisilmäyksellä näyttänyt olevan mitään must-tastingeja, joten ajattelin jättää ohjatut maistot väliin. Stewart Buchananin vetämässä Glendronachia ja Glenglaussaughia sisältävässä kattauksessa oli kuitenkin pari vanhaa tuttua ja jokunen uusi, ja hinnan ollessa kohtuullinen, päätin kuitenkin varata paikan siihen. Tasting olikin loppuunmyyty, joten jokunen muu oli päätynyt samaan ratkaisuun. Saliin käytyämme virallisen kattauksen ulkopuolelta pöydällä odotti myös Glendronach 18yo, joten varsinkin tuon tunnetusti hyvän extran kanssa 35 €:n hinta oli perusteltu.

Buchanan oli omien sanojensa mukaan vasta parin vuoden ajan vetänyt tastingeja, mutta oli sitä ennen ollut pitkään viskiteollisuuden operatiivisella puolella, joten miehellä oli selkeästi tietotaito mitä parhaiten hallussa. Itse maistelusta ei meinannutkaan tulla juuri mitään, kun herra kertoi varsin mielenkiintoisia tarinoita viskiensä valmistuksesta pienimpiä yksityiskohtia myöten tyydyttäen varmasti jokaisen insinörismiin taipuvaisen viskihifistin tarpeet. Harmillista vain, että hieman hälyisä sali ja vahva aksentti tekivät tapahtuman seuraamisesta ajoittain haasteellista.

Itse viskien osalta maistoimme neljä Glendronachia ja kolme Glenglaussaughia. Jälkimmäinen nimihirviötislaamo oli pitkään suljettuna ja avattiin uudelleen vuonna 2008. Viime vuonna se siirtyi Benriach Distillery Companyn alaisuuteen. Tulemme siis todennäköisesti näkemään paljon tätä nimeä benkun ja dronachin kylkeen liitettynä. Odotukset olivat kuitenkin korkealla, koska kattauksessa oli 30-vuotias 'lassaugh. Vaan ei kun asiaan:



Glendronach Revival 15yo, 46 %

Tämä Glendronachin suosituin tuote on olorososherrykypsytetty läpeensä. Buchananin mukaan 90 % Glendronachin tuotteista kypsyy 1st fill sherryssä.

Tuoksu: Nätti tumma sherry, tummmaa rypälettä raikkautensa mukaan lukien. Ei erityisen tumma tai suvä. Hyvin intensiivinen vaikkakin ei niin syvä.

M. Varsin mausteinen, pippurinen yleisfiilis. Kevyen mukava hedelmäisen mehukkaan punainen tunnelma. Nätti punainen viski. Tämä voisi olla se signaturepunainenviski. Jälkimaussa appelsiinikuorta, maltaista makeutta. Maun hedelmämehu ja sitä tukeva pieni pistelevyys on silti kiva. 88.


Glendronach Allardice 18yo, 46 %

Tuoksu: Isoa tummuutta. Nahkasohvan käsinojaa. Hyvin intensiivinen tumma tuoksu.

Maku: Syvä punainen laskeutuu suuhun. Varsin makea kaveri on tämä. Px-henkeä? Jälkimaku on kuitenkin tässä se kuningas: ruohoinen hennon tanniininen jälkihehku on upea. Messevää lyijykynämäisyyttä. 89.


Glendronach Cask Strength batch 3, 54,9 %

Glendronachin tynnyrivahvuisen kolmen batch muodostuu yhteensä yhdeksästä oloroso- ja px-tynnyristä. Buchanan puhui mukana olevan selkeästi vanhempaa tavaraa, eli suuremmalti osin jopa 18-20yo vuotiaita tisleitä. Vaikea sanoa, kuinka pitkälti kyse oli markkinointipuheesta...

Tuoksu: Tummempia kovempia ruutisia fiiliksiä. Tämä on vähemmän punainen ja ei ehkä niin intensiivisesti antava kuin 15yo ja 18yo. Alkoholi tuntuu, mutta suoraviivaisessa hyökkäävyydessään tämä on messevä.

Maku: Makeaa punaisuutta ja sitten isoa alkoholisuutta. Ero aikaisempiin on voimassa iso. Vesitilkalla avaa huikean makeuden. 89.


Glendronach 18yo 1995 #3302, 53,7 % 

Jännästi tämä viski on kypsytetty Buchananin mukaan ensin ex-bourbonissa ja siirretty sitten vuonna 2008 px-sherryyn finistelyyn. Moinen tieto vaikuttaa erikoiselta, koska pikaisella googlettelulla moiselle ei löydy vahvistusta. Joko vanhat korvani siis kuulivat väärin tai leveä skottimurre teki tehtävänsä.

Tuoksu: Lupaavaa moniulotteista punaisuutta. Tässä on eroa normikamaan se että iso punaisuus on myös rikasta. Iso tuoksu ilman muuta. Pari tippaa vettä lisää kahvimaisia tummempia tuntemuksia.

Maku: Ensimmäisenä suuhun tulee iso tanniininen punaisuus, jota seuraa hyvin määrätietoisesti hyökyvä alkoholisuus: iso aalto suussa ilman muuta. Makeus jää maiston jälkeen jäljelle, mutta jälkimakua voisi hyvin toivoa lisääkin. Yllättävästikin vain peruskamaa, jossa alkoholi on vähän turhan isossa osassa muihin makuihin nähden. Metallisuutta. CS oli parempi. 87.


Glenglassaugh Revival, 46 %

Revival on kypsytetty börpässä ja viimeistelty sherryssä.

Tuoksu: Liimaa. New makea, puhdasta mallasta. Todella nuorta. Ei kutsu maistamaan.

Maku: Todella pliisu tapaus. Jotain perusmallasta, mutta kyllähän tällaisen tarjoaminen loukkaa minua ihmisenä. 62. (ja sekin säälistä)


Glenglassaugh Evolution 50%

Evolution on puhtaasti pörppäviski, mikäli moinen vulgääri ilmaisu sallitaan.

Tuoksu: Makeampi kuin Revival. Sellaisia outoja keinotekoisia hedelmiä, joita yleensä oksennuksessa esiintyy. Korostan: tämä ei tuoksu oksennukselta, mutta samaa henkeä on. Kuitenkin kun sen yli pääsee, perusmakeaa pehmeyttä (kuten Bunnassa usein) esiintyy. Vaniljajäätelöä.

Maku: Perusmakeus, pehmeyttä ja liian löysiä hedelmiä. Ei tästä kirjoiteta laulua. Omaan makuun tämä ei istu mutta silti pehmeyden kaverina on kyllä ryhdikäs alkoholi ja sen mukana tuleva mausteisuus, joten ei tämä ihan pommi siinä mielessä ole. En silti saa mielleyhtymää oksennuksesta pois. Ei auta. 73.


Glenglassaugh 30yo, 44,8 %

Kyseessä on vattaus neljästä refill sherryhogista.

Tuoksu: Todella vahva tuore ananas, joka on kuitenkin jo hyvin kypsää. Minäli haluat ananasta nesteenä, tässä se on. Ei silti huono missään nimessä. Tuo mieleen nuoruuteni Thaimaassa.

Maku: Hyvin vesimäinen ensituntuma suussa, sitten vahvempaa alkoholia joka toki on vain rakennetta tuovaa tähän. Yllättävän vähän itsestään maun muodossa ilmoittaa: ananasta ja muita keltaisia tuoreita hedelmiä jotka antavat kuvan raikkaasta viskistä. Nätti ilman muuta. Mutta ikää on todella vaikea tunnistaa. Raikkaus joka ei ole huono, kätkee sen kätevästi. Jättää suuhun hyvinkin kuivattavan fiiliksen eli puu tuntuu. 89.


Jälkisanat: Mukava tasting, joka olisi kuitenkin ehkä kannattanut vetää toisessa järjestyksessä, eli lassaugh edellä? Kyseinen tislaamo ei omiin suosikkeihini lukeutunut, mutta jos joku pitää Bunnasta, tätä kannattaa kokeilla. Samaa henkeä löytyy ainakin omassa suussani. Koska tapahtuman lopussa tuli hieman hoppu, jäivät isommat kuvat ottamati. Vaan löytyyhän noita putelinkuvia netistä.

Mestari työssään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti