keskiviikko 9. lokakuuta 2013

The Whisky Show Lontoossa 5-6.10.2013

Nykyään sitä tuntuu, että kaupunkilomille tarvitsee jonkun tekosyyn. Se voi olla konsertti, fudismatsi tai vaikkapa viskitapahtuma. The Whisky Exchangen järjestämä The Whisky Show on vuotuinen viskin hevijuusereiden tapahtuma, josta olin kuullut paljon hyvää. Kohtuuhintaiset lentoyhteydet Lontooseen ja kalenteriin sopiva ajankohta mahdollistivat tilanteen toteamisen paikan päällä. Niinpä iskuryhmä pakkautui koneeseen perjantaiaamuna valmiina neljän päivän intensiivistä kaupunkilomaa varten. 

Jo kentällä näkyi lukuisia muitakin viskituristeja matkalla samaan tapahtumaan. Ilmeisesti Whisky Showlla on jo vakiintunut tapahtuman nimeen vannova kävijäkuntansa, koska moni ei ollut meidän tapaamme ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Monista viskimessuista poikkeavan WS:sta tekee sen hinnoittelu: messut maksavat 99£/päivä, mutta dramit, ruoka ja kahvit kuuluvat samaan hintaan. Ainoastaan tarjonnan ylin high end (yli tuhannen punnan pullotteet) on saatavissa lisämaksulla, mutta päivälipun hintaan kuului yksi dream dram token, jolla tällaisen herkkuviskin saattoi itselleen lunastaa.

Onni suosi viskimatkaajaa, sillä Lontoossa oli hurmaava loppukesäinen sää ja suurimmalti osin T-paitakeli. Menimme paikan päälle lauantaina n. klo yhdentoista maissa messujen avatessa klo 12, ja jonossa oli jo parisenkymmentä innokasta. Jonottelu meni kuitenkin mukavasti fiilistelyn ja viskilistan merkeissä sekä uusien suomalaistuttavien kanssa jutustellessa. Kun ovet sitten vihdoin aukesivat, oli tunnelma kuin lapsella karkkikaupassa. Mikä olisikaan se ensimmäinen drami, jolla peli avattaisiin?
Vinopoliksen alue oli muutoinkin erittäin tyylikästä osaa Lontoosta. Suosittelen.
Messualue jakautui kahteen osaan, ja tiskit olivat hyvin hallittavissa siten, että jos kaverinsa välillä hävitti, ei heitä ollut vaikea löytää paikalta myöhemmin. Pääalue oli ehkä suunnilleen samaa kokoa kuin Uisgessa Vanhalla ylioppilastalolla, ja lisäksi oli hieman pienempi sivualue, jonka yhteydessä oli sitten muutamia hieman poikkeavia palveluntarjoajia, kuten hyvin toimiva kahvila. Tietyt isot brändit olivat panostaneet osastoonsa merkittävästi, muun muassa Balveniella oli varusteltu tynnyrisepän paja mukana, ja yleisö saattoi seurata sepän työskentelyä tynskänsä kanssa (meluisaa touhua, sanalla sanoen). Erillisessä tilassa oli sitten ruokalansa, jossa tarjoiltiin ihan maukkaat ja asiansa ajavat viskiteemaiset pöperöt.

Mutta ne itse viskit. Valikoima oli päätä huimaava: lähes viisisataa tuotetta, joista valtaosa oli tislaamojen perusrangen ulkopuolelta. Esimerkiksi yksityisillä pullottajilla tuntui yleisesti ottaen olevan niitä hieman parempia pulloja tarjolla. Myös perusmerkeillä oli monilla tynnyrisampleja mukana, ja yhdellä tiskillä saattoikin viettää pitkän tovin koko rangen läpi maistellen ja esittelijöiden kanssa turisten. Upeaa oli nimittäin se, että vaikka tapahtuma oli molemmilta päiviltä loppuun myyty, ei paikka ollut laisinkaan ruuhkainen, eli drameja ei tarvinnut jonottaa ja esittelijöillä oli yleensä aina aikaa asiakkaalleen. 

Tunnelma oli lisäksi upea. Toki puheensorina hieman voimistui tapahtuman loppua kohti, mutta näin vain yhden selvästi humaltuneen henkilön (en puhu nyt itsestäni), ja muiden osalta homma pysyi hienosti lapasessa ja hyvähenkisenä ilkamointina. Esittelijät olivat myös hienolla tavalla hommassa mukana ymmärtäen, että ihmiset olivat paikalla nauttimassa olostaan ja maistelemassa hienoja tuotteita, joten nihkeilyä tai paukkujen pihtailua ei esiintynyt. Jokusia parempia drameja säilytettiin tiskin alla ilmeisesti "gimme the oldest one you got" -asiakkaiden varalta, mutta tavaraa löytyi aina, kun pyysi.

Niin, ja kun suomalaiselle tarjotaan etukäteen maksettua viinaa, niin aikaa ei toki kannattanut käyttää turhaan nuottien kirjoitteluun. Kirjoitin muistiinpanot vain muutamista erikoisemmista pullotteista, mutta muutoin laitoin ylös vain, mikä pullo oli kyseessä. Lista on nähtävissä alla. Erityisen hyvä kuva jäi kuitenkin Berry Bro's -yksityisestä pullottajasta sekä Hunter Laingin ja Signatoryn tiskeistä. Ainoa hieman nihkeämpi meininki oli Douglas Laingin tiskillä: pari heidän uudesta Old Particular- sarjasta maistettuani saatoin todeta, etteivät nuo olleen erityisen particular.

Ensimmäisen päivän maistot (ja kommentti, mikäli jotain erityistä): 
  1. Glengoyne 18 (hyvä startti)
  2. Glengoyne 21 (varsin jees)
  3. Clynelish 1996 Masterpiece
  4. Brora 35 (Dream Dram, nuotit myöhemmin)
  5. Johnny Walker Blue Label
  6. Dalwhinnie 25 (yksi kovimmista positiivisista yllätyksistä. Hieno viski.)
  7. Knockando 25 (ei kaksinen)
  8. Balvenie 17 Doublewood
  9. Balvenie 30
  10. Talisker35 (Dream Dram. Nuotit myöhemmin)
  11. Glenlivet 21
  12. Glenlivet 25
  13. Glenlivet 18 Single Cask (OB)
  14. Glenlivet Nadurra CS (toimiva perusviski. Ostan, jos saan alle 40 €)
  15. Lagavulin Cask Sample 1993. Sherry butt # 352 (Dream Dram. Nuotit myöhemmin)
  16. Kilchoman 2007
  17. Kilchoman 100% islay 3rd ed. (viljainen. Ei omaan makuun)
  18. Kilchoman 2008/2013 Single Cask for Whisky Show (paperilla tuliaiskamaa, mutta pettymys)
  19. Benriach 1998 SC #7633 3distilled (Mallasviskiseuran 15yo pullon lähipullo. Esittelijän mukaan "almost identical")
  20. Benriach 16
  21. Benriach 25
  22. Benriach 25 Authenticus (molemmat 25yo:t olivat kyllä herkkuja)
  23. Benriach1977 Single Cask #1031 (Liian makea. Pisteet: 88)
  24. Caol ila 31 Signatory
  25. virhe kirjanpidossa
  26. Ichiros malt 2009/2013 port pipe (port päälleliimattu)
  27. Ichiros malt 2009/2013, Quarter Cask. 53,5% (vittu, hyvää!)
  28. Asama, 1999/2000, 50,5% (en niin kaksinen)
  29. Karuizuva 30yo bourbon #8606, 55,8%
  30. Karuizuva 31yo, sherry #3555, 60,6% (näitä enemmän rahoissaan olevat suomalaiset ostivat hullun lailla. Valtavan intensiivinen sherryviski. Omat pisteet: 92. 350 £)
  31. Kilkerran, sherry
  32. Springbank 15
  33. Longrow 18 (en oikein päässyt Campbeltownin tavaraan sisään, vaikka vanha tuttu Longrow 14yo Burgundy wood lähtikin matkamuistoksi)
  34. Glen Garioch 21 Old Malt Cask, 50% (ei erityinen)
  35. Glen Ord 21 Old Malt Cask, 50% (Kovimpia ostosuosikkeja, herkku)
  36. Glenrothes23yo Old and Rare, 56,5%
  37. Glencadam 34yo, Old and Rare, 50%. (Ainoa muistiinpano tästä oli pisteet: 92. Sama pullo oli Mallasviskiseuran tilaisuudessa, jolloin se maistui myös 92:n arvoiselta. Eivät nuo 36 viskiä alla paljoa vaikuttaneet).
  38. Craigduff 1973 40yo
  39. Mosstavie 1979 34yo Signatory, #1353, 50,3% (Tämä oli herkku. Painin 155 £:n hinnan kanssa pitkään, mutta jäi sitten ostamatta)
  40. Glenlochy 1980-2012 #1759, 60,1% (Painiessani Mossatavien kanssa, maistoin sitten tämän sen vieressä olevan pullon. Pannahinen, sehän oli vielä herkumpi, huikea suorastaan! Kun hintaa kuitenkin oli päälle 300£, ei rahkeita ollut)
  41. Glen Mhor 1982 Signatory.
  42. Clynelish 1995 17yo Signatory
Naama seuraavana aamuna

Toisen päivän maistot:

  1. Highland Park 21
  2. Bunnahabhain 21 1991-2013 Old Malt Cask
  3. Caol Ila 18 Old Malt Cask
  4. Port Ellen 35 Old and Rare (Dream Dram, nuotit myöhemmin)
  5. Glen Ord (uusintamaisto. Silti yli budjetin, vaikka upea olikin)
  6. Bunnahabhain 1988 SC, Berry Bros & Rudd, 49,8%
  7. Glen Grant 1974 Berry Bros & Rudd (Upea. Hintaan 137£ todella close call. Menimme vielä messujen jälkeen Berryn kauppaan ja maistoimme tuon. Kun hinta kuitenkin siellä oli 150£, oli se kenties se ratkaiseva ero ja pullo jäi hyllyyn)
  8. Armagnac XO Berry Bros & Rudd
  9. Littlemill 1990 #16 Berry Bros & Rudd (hieno)
  10. Longmorn 1992 #71768 Berry Bros & Rudd , 46% (lähti tuliaisiksi)
  11. Berry imperial 1995, Berry Bros & Rudd 46% (tämänkin olisi voinut poistaa)
  12. Aultmore 1997 #970003582, Berry Bros & Rudd, 46% (heikompi tapaus)
  13.  Glenlivet 1974 for The Whisky Show, Berry Bros & Rudd. (hieno pullo tämäkin, eikä paha hinta 150 £)
  14. Tamnavulin 21 Show bottlind, 48,2%
  15. Dailuaine 29 show bottling, 53,2%
  16. Linkwood 16yo show bottling, 48% 
  17. Caol ila 18yo show bottling 56,1% (nämä kaikki show-pullotteet olivat hieman pettymyksiä)
  18. Glen Garioch 1995-2012 (ehkä messujen paras bang for buck -pullote. Upea viski, hyvin ikää, tynskävahva, 1st fill tynskä ja 50£ hintaa)
  19. Glen Garioch 1999-2013 Sherry (intensiivinen ja hieno tuoksu, mutta muutoin sitten hieman pettymys
  20. Glen Garioc 1971 Cask 2038 (Dream Dram. nuotit myöhemmin. Ehkä)
  21. Glenfarclas 30
  22. Glenfarclas 40 Tarjolla oli Dream Drameissa myös 1962 family cask. Nenä oli upea, mutta paremmin tietävät sanoivat, että maussa puu oli jo mennyt yli)
  23. Auchroisk 30 Single Cask #2122 (Diageon kamaa. Ei vakuuttanut)
  24. Glenmorangie Signet (maistettu suklaiden kanssa. Suklaat olivat parempia kuin viski. Monet hehkuttavat Signetiä, mutta itse preferoin 18yota)
  25. Jameson Vintage Reserve
  26. Glen Scotia 21 Douglas Laing Old Particular, 51,5% (heikko)
  27. Arran 17 Douglas Laing Old Particular, 48,4% (eipä vakuuttanut tämäkään)
  28. Clynelish 24, Adelphi 53,1 %
  29. Tobermory 18, Adelphi, 58,8%
  30. Mosstowie 1979 Signatory (uusintamaisto)
  31. Glenrothes 6 Adelphi, 67,2% (huikeat voltit ja silti mahtava juotavuus)
  32. Bruichladdich Islay Barley 2007 (jos new makea haluat, niin tässä olisi. Aika heikko)
  33. Bruichladdich Scottish Barley The Classic Laddie (ei vakuuttanut tämäkään)
  34. Bruichladdich Black Art 4
  35. Octomore 6.1
  36. Old Pulteney 17
  37. Ben Newis Cask Sample 25yo
  38. Ben newis cask sample white port
  39. Ben nevis 10 (piti ottaa vielä yksi drami, kun oli niin hauska esittelijä!)
  40. AnCnoc 22
  41. Speyburn 25, 46%
  42. Balblair 1975
  43. Ryerye, Kyro Distillers raakatisle (lupaavaa kamaa. Palataan tähän)
  44. Hudson manhattan rye
  45. Thomad handy sazerac, 64,2%
  46. George t. Stagg, 64,1%
  47. Aultmore21 Old Malt Cask
  48. Dalmore18
  49. Dalmore King Alexander III
  50. Glenrothes 6 Adelphi, 67,2% (kuka arvaa syyn illan viimeiselle?)

Yhteenveto: Kerta kaikkiaan upea tapahtuma! Saa nähdä, mihin suuntaan The Whisky show kehittyy, mutta jos vain kynnelle kykenen, niin mukana olen jatkossakin. Ainoastaan tuota 35-vuotiasta Port Elleniä pitää jatkossa välttää. Veikkaan nimittäin sen olleen pilaantunutta, sillä sen verran maanantaiaamuna mahassa kiersi. Terveiset kaikille tavatuille suomalaisille ja erityiskiitokset mukavasta löröttelyseurasta muutamalle uudelle ystävälle!

Ei se Lontoo silti itsessään kovin nätti kaupunki ole
Japsi teki kauppansa.
Itä-Lontoon ghettoa

13 kommenttia:

  1. Todella päällikkö raportti showsta jonka pullotteet alkoi kiinnostamaan kun näin TWE:n mainostavan niitä.

    VastaaPoista
  2. Hienon jutun rustasit messuista. Hyvin sä petrasit toisena päivänä ainakin maisteltujen viskien määrässä :) mutta mikä mahtoi olla loppu kunto klo1800...? ;)

    VastaaPoista
  3. Hieno kooste viikonlopusta! Aika paljon mahtui omalle maistolistalle samoja tuotteita, vaihtelevin fiiliksin. Omat ehdottomat suosikit löytyivät ekan päivän dream drameista Brora 35 ja Talisker 35, joista ensin mainittu ehkä ansaitsi pisteen enemmän. Seuraavan päivän saman ikäinen Port Ellen sen sijaan oli pieni pettymys, mutta arvioon saattoi vaikuttaa edellispäivää useampi referenssidrami ja siitä johtunut iloinen kiireisyys maistelutiskiltä toiselle - hienostuneen kypsälle maulle ei ehkä osannut antaa täyttä arvoa.

    Muita pettymyksiä olivat ainakin Dalmore King Alexander ja Glenfarclas 40. Suosikkilistalle sen sijaan päätyivät mm. Old and Rare Glencadam, Berry Brosin 1974 Glen Grant ja saman pullottamon syvän sherryinen 1988 Bunnahabhain sekä jokerina selkeästi paras koskaan maistamani bourbon, George T. Stagg (110 paunan hintaan suhteutettuna ei kuitenkaan ihan huippuviski).

    Lähelle ostolistaa pääsivät Berry Brosin lisäksi kohtuu huokeiksi hinnoitellut Adelphin Tobermory 18 ja Glenrothes 6. Eniten aikaa taisi mennä ekana päivänä Berry Brosin ja tokana Adephin tiskeillä, joiden tarjoamat juomat olivat lähes poikkeuksetta maittavia. Adelphin suosioon saattoi toki edustavan 12 pullotteen rangen lisäksi vaikuttaa myös varsin miellyttävä brand ambassadoori Luisa, jonka kanssa juttu lensi mukavasti dramien välillä.

    Kaiken kaikkiaan loistava, hyvin toimiva setti, joka pitää päästä kokemaan uudestaan.

    M

    VastaaPoista
  4. Hieno "raportti" komeasta tapahtumasta! Kun video ilmestyy TWS:n nettisivuille niin linkitä ehdottomasti tänne ;)

    Aivan upea juttu että pääsin itsekin paikalle, todellakin kaiken sen kerrotun tarinan arvoinen tapahtuma - eli täytti odotukset 110%:sti. Kyllä on huikea value tällä - kahden päivän lippu maksoi 139£ (early bird versiona). Ekana päivänä kun sai "maistolistalta" alta pois ne mitä välttämättä halusi maistaa (tosin Lapparin 27yo oli ehtinyt loppumaan...) niin sunnuntaina pystyi rauhassa koluamaan muita tiskejä ja settejä. Itselläkin päälimmäisenä jäi mieleen signatoryn ja Berry Bros.in tiskit - uskomattoman komeita pullotteita! Molemmilla tiskeillä tuli viihdyttyä piiiiiitkään.... Parhaat viskit osuivat itselle seuraavasti: Talisker 35yo - Littlemill (Berry Bros) - 74 Glen Grant ja 74 Glenlivet (Berry) jotka myöskin kotiutin, olihan kyseessä syntymävuoteni single caskit! :D

    Lisäksi pari huvittavaa kohtaamista, yksin Ben Nevisin tiskillä ollessani vähäsanainen skottiäijä yritti juottaa mut totaalisen känniin, hyvä kun ehti lasin huuhtasemaan niin aina tuli kovempaa nestettä lasiin ja range oli käyty läpi vauhdilla... :) Toinen oli Bowmoren tiskillä kun esittelijällä oli virolainen vaimo ja Suomessakin Kotkan kulmilla olivat monesti pyörineet.

    Hienoa oli huomata myös että kun eri tiskeiltä maisteli "perus"rangea, alkoi juttelun jälkeen löytyä tiskin alta kaikenlaista, esim Bruikan Octomore 6, uusi Black Art, Balvenien 30yo, Lagan cask samplet... jne.

    Upea tapahtuma ja ensi vuonna takuulla uudestaan! Kiitos kaikille mukana olleille munkin puolesta!

    -Migu

    VastaaPoista
  5. Maksaisitko 70 € tuosta "Glenrothes 6 Adelphi, 67,2%" pullotteesta? Hemmetin mielenkiintoinen ja sinänsä semi-edullinen näin niin kuin Adelphin normaalituotteita ajatellen.. Olisi muutenkin mukava kuulla mietteitä lisää tästä nuorukaisesta. Yleensä ei Glenrothesit saa itseltä huomiota osakseen.

    VastaaPoista
  6. Voisin maksaa 70 € siitä kyllä ilman muuta. Se oli varsin messevä sherryjyrä, joskin toki kohtuuyksioikoinen. Mullakin kuitenkin Adelphista hyvä kuva, ja muut speksit paperilla houkuttelevia. Messuilla jäi vain se kuva, että ton hinta olisi ollut välillä 80-90£.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On parhaillaan tuolla TWE:n sivuilla kaupan £ 58.75 hintaan. Lähetin Adelphille sähköpostiakin ja tiedustelin onko heiltä mahdollisuus ostaa suoraan ja missä hinnoissa pullo pyörii. Vastausta odotellessa.

      Poista
  7. Perkele. Tilasin kolme pulloa. 79.94 € pottu.

    VastaaPoista
  8. Hehee, oikein. Toivottavasti tulee ongelmitta perille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän. Tänään tuli postia Adelphilta. Olisivat myyneet £59 hintaan Glenrothesia, elikkä aivastuksen verran tyyriimpi kuin TWE:llä. Toimituskulut olisivat olleet myöskin seitsemän puntaa enemmän tänne Suomeen kuin Singhin veljesten puljulla.

      Poista
    2. Pullot parahiksi perjantaiksi perille. Heikki Kinnusta lainatakseni: "-Ja ei kun juomaan!".

      Poista
  9. Huippua! Kommentoi sitten täällä et miltä maistui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Loistava lasinpohjallinen tämä kyllä on. Ensinmäiset kaulasentit glencairnissa ja nenään tunki ensin jotain mentholia. Hetki aikaa ja vettä kiukaalle niin kermatoffeeta, suklaata ja kahvia. Maku on esimerkillistä laadukkaan sherrytynnyrin riemulaukkaa. Vaatii selkeästi toisen lasin heti perään. Namia. Onneksi tuli samointein tilattua lätkän hyökkäysketjullinen. Toivon että pysyy nämä nuoret Glenrothesit salassa, etteivät keksi nykyajan trendien mukaisesti pullottaa niitä ylihinnoiteltuina NAS pulloitteina jollain markkinointiheebon keksimällä nyyhkytarinalla höystettynä.

      Poista