maanantai 12. maaliskuuta 2012

Vieraskynä: Enemmän kuin osiensa summa

Taannoinen Caol Ila -tasting havahdutti minut 'pitkien suorien' etuihin tastingien saralla. Maistelussa oli rivissä kuusi Caol Ilaa, ja itselleni ainakin maistelun aikana tapahtui suuri innostus päästessäni kiinni siihen, mikä omassa suussani tuntuu olevan ko. tislaamon perusmaku tai juju. Lisäksi oli todella hienoa havainnoida, mitä samasta tisleestä syntyy eri pituisten kypsytysten aikana. Tämä synnytti myös uudenlaista arvostusta ja kunnioitusta itse perusmakua kohtaan.

Ensimmäisen siemauksen jälkeen perus-12v. ei tuntunut kovin kummoiselta, ja alustava pisteytyskin jäi normiviskin tasolle. Kuitenkin kun matkan varrella palasin aina juoman tuoksuun ja makuun iäkkäämpiä pullotteita maistettaessa, alkoi normituotekin tuntua kivalta. Samoin maistelun aikana löytyi hienoja seurattavia juomapareja: 18v vs. 25v (hienostuneisuuden ja tasapainoisuuden lisääntyminen kypsyessä), 12v vs. DE (Muscat-viimeistelyn tekemä muutos), tynnyrivahvuinen v. muut (miten alkoholi kantaa aromeita tai vesi laimentaa niitä), IB vs. OB (ilmaston vaikutus kypsymiseen? kovin oli 30v-IB erilainen kuin esim. 25v-OB). Ja pohjalla aina vahvistuva ymmärrys Caol Ilan perusluonteesta. Kerrassaan kiehtovaa!

Kannustankin ehdottomasti tutustumaan itseään kiinnostavaan tislaamoon tarkemmin tälläisellä pitkän kaavan maistelulla. Toki samoja juomia voi juoda soolonakin, tai osana jotakin poikkitieteellistä maistelua. Nyt maistetuista juomista on helppo keksiä luontevia osioita toisiin maistelukertoihin: esim. "Islay-DE:t rivissä" tai vaikkapa "Rodukkaat täysi-ikäiset vertailussa" (tähän ottaisin mieluusti vaikkapa Laproaigh 18yo:n, Caol Ila 25yo:n, Glendronach 18yo Allardicen ja Balvenie 21yo Port Woodin) jolloin samat juomat näyttäytyvät taas uudessa valossa. Mutta tiivis läpileikkaus antaa täsmällisemmän kuvan tislaamon viskin luonteesta kuin sooloilu tai poikkitieteellinen vertailu.

Pitkiä suoria on kokeiltu nyt Laproaighin, Taliskerin ja Caoli Ilan osalta. Seuraavaksi kiinnostaisi Bowmore tai Ardbeg - miksei joku muukin kuin savuviski. Uskon tällä päästävän tehokkaasti kiinni siihen, mistä tietyn tislaamon tuotteissa on kysymys, ja että nappaako ko. tuotteet itseään vai ei. Toki tislaamoilla, jotka tekevät useampaa tislettä, tämä on hiukan haastavampaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti