Laphroaig 15yo (2015), 43 %

Laphroaigin valikoimasta poistunut 15-vuotias on ollut yksi suosikkilappareistani. Sen veikeän vihreän omenainen raikas profiili on eronnut selvästi muista tummempisävytteistä lappareista. Oma viskiharrastukseni alkoi juuri siinä vaiheessa, että tuota nektaria saattoi vielä ostaa hyllyynsä pullon jonkinlaiseen hintaan. Nyt Laphroaigin 200-vuotisjuhlien kunniaksi tislaamo on uhonnut tuottavansa tänä vuonna markkinoille useitakin erikoispullotteita, joista ensimmäisenä päivänvalon näki uusi 15-vuotias. Tai no, erikoispullote tai ei, huhut kertovat, että tämä tulisi korvaamaan nykyisen 18-vuotiaan perusrangessa. Sinänsä hassua, että ymmärtääkseni Laphroaig lanseerasi muutama vuosi sitten 18-vuotiaan korvatakseen sillä 15-vuotiaan. Niin ne ajat muuttuvat.

Joka tapauksessa uutta 15-vuotiasta oli Berliinissä hyllytavarana, joten pullo piti poistaa. Ja tältä se minun mielestäni maistui (verrokkina käytettiin vanhaa 15-vuotiasta):

Laphroaig 15yo (2015), 43 %

Tuoksu: Vihreää ruohoa, sitruunalakua. Kipristelyä varpaissa. Ensimmäiset tuoksutuntemukset siis hyvin raikkaita. Sitten tutumpi tumma turpeisuus nostaa päätään, liitulakun sisusta, tuhkapilveä. Mausteista kiprakkuutta. Varsin monipuolinen tuoksu heti kärkeen, eikä ollenkaan hullumpi joskaan ei mitään elämää suurempaa tarjoava.

Maku: Makean pehmeän pyöreä laskeutuminen suuhun. Alkoholin myötä välittömästi erikoinen pihkainen mäntymetsän pistelevyys. Varsin raikas ensiesiintyminen. Toisaalta jää fiilis, että tämä hyökyy intensiivisesti, mutta nopeasti ohi. Suutuntuma on se, missä tähän ikä eniten näkyy: maku on kuin silkkiä joisi, ja juuri siksi tuo jännä männynneulastunne toimii varsin hyvin. Hansaplastin raikkautta, lääkemäisyyttä enemmän kuin varsinaisesti hedelmää. Sinänsä varsin kuiva viski, mikä on nykyisin miellyttävä yllätys. Suuhun jää spearmintin huljahdus - kuin olisi purkkaa syönyt. Jotenkin lyhyt kuva viskistä kuitenkin jää, joten varsinaisesta omasta jälkimaun kerroksestaan ei mielestäni voida puhua. Silti joka tapauksessa hieman erilainen lappari, jossa on vanhempaa versiota vielä maistamattakin onnistuttu tavoittamaan jotain aikaisemman version keveydestä ja raikkaudesta. Tämä on kyllä pehmeä kuin nugaa suussa. Varsin hyvä tuote! 91.

Kommentti: Parempi vai huonompi kuin vanha 15-vuotias? Maistoin ensin uutta ja sitten vanhaa. Vanha otti kyllä suun haltuun kuin potenssiin uusi: isommin, laajemmin ja jykevämmin, raikkaammin. Myös jälkimakua tuntui löytyvän eri lailla. Kirjoitin jo itselleni, että tässä on hyvä vertailupari siihen, mitä sama viski oli ennen ja mitä se on nyt. Mutta mitä useamman naukun (please drink responsibly) tulin ottaneeksi, sitä enemmän uusi versio paranteli osakkeitaan. Vaikka vanha on aina näyttäytynyt minulle vihreänä omenana, aloin löytää uudesta vastaavia raikkaita fiiliksiä entistä enemmän. Perinteinen laphroaig-diggari siis preferoi edelleen vanhaa versiota, mutta veikkaan, että tälle uudellekin löytyy ottajia.